Hämeen Sanomat vaihtoi maksulliseen verkkolehteen

IMG53816. Snowy
Tykkylunta Mikkelissä viime viikonloppuna. Naapurikunnissa tämä katkoi sähköjä.

Hämeen Sanomat liittyi tammikuun lopussa niiden lehtien joukkoon, jotka yrittävät saada lukijansa maksamaan verkkouutisista. Osa hameensanomat.fi:n sisällöstä muuttui maksulliseksi tammikuun lopussa.

Nyt jo maksulliselle puolelle siirtyneessä uutisessa kerrottiin muutoksesta seuraavaa:

“Verkkosisältö on pilkottu kahtia: ilmaiseen ja maksulliseen. Ilmaisena säilyvät valtakunnan ja maailman uutiset, keskustelupalsta, blogit sekä tapahtumakalenteri Menokatu. Maksullisella puolella ovat tarjolla lehden omat paikalliset uutiset, näköislehti ja sähköinen verkkolehtiarkisto. Maksullinen verkkopalvelu Hämeen Sanomat Etu24 on tarkoitettu lisäpalveluksi painetun lehden kestotilaajille, mutta sen voi myös tilata erikseen.”

Paikalliset jääkiekkouutiset on kuitenkin jostain syystä jätetty ilmaispuolelle. Muutoksen seurauksena Amppareissa ei enää linkitetä Hämeen Sanomiin, vaan netin paikallisuutiset jäävät Ylen vastuulle.

Paperisen Hämeen Sanomien kestotilaajalle Etu24-verkkopalvelu maksaa 2 euroa kuussa. Pelkkä Etu24-tilaus ilman paperilehteä maksaa vuodeksi 126 euroa. Paperilehden kestotilaus 12 kuukauden laskutusjaksolla, ilman verkkopalvelua, maksaa 237 euroa vuodessa.

Olisin aika yllättynyt, jos Hämeen Sanomat nyt jostain syystä onnistuisi verkon maksullisuudessa muita paremmin. Toisaalta, eipä heillä paljoa hävittävääkään ole. Verkkolehden viikottainen kävijämäärä on pyörinyt 10 000 – 15 000 kävijän / selaimen paikkeilla, sivunlataukset 100 000 viikottaisen paikkeilla.

Kun STT:n uutiset, etusivu, blogit ja keskustelut keräävät kävijöitä vanhaan malliin, tuskin paikallisuutisten lähteminen aiheuttaa kovin suurta lovea kävijämäärään. Ja tässäpä se villakoiran ydin onkin: vaikka aiheuttaisi, ei se noilla kävijämäärillä paljoa haittaakaan. Ajatellaan että Hämeen Sanomat saa verkkosivuiltaan vaikkapa 5 – 10 euroa per 1000 sivunlatausta. Jos sivunlatausten määrä puolittuisi nykyisestä, vähentäisi se verkosta saatavia tuloja noin 250 – 500 euroa viikossa.

Tuollaisilla summilla taas ei mediatalon taloudessa taida olla paljoakaan merkitystä. Vuositasolla aiheutuisi noin 13 000 – 26 000 euron tulonmenetys. Tuon kuittaisi reilulla sadalla uudella kestotilauksella. Ja koska vähentymä ei varmasti ole noin paljoa, eivät tulotkaan vähene näin runsaasti. Ja todennäköisesti muutama (tai muutama kymmenen) tilaaja löytyy myös maksulliselle verkkopalvelulle, jolloin tuloja tulisi vuodessa ehkä muutama tonni lisää. (Myönnän, näissä luvuissa on aika karkeita yksinkertaistuksia.)

Pitemmälle katsottaessa paikallisuutisten maksullisuudessa on kuitenkin ainakin yksi ongelma: se rapauttaa hiljalleen suhdetta niihin lukijoihin, jotka eivät paperilehteä tilaa. Varsinkin nuoremmat lukijat hankkinevat uutisensa jatkossa kokonaan muualta, tai tyytyvät silmäilemään jutut vain verkkolehden etusivulta.

Lisäksi paikallisuutisten maksullisuus vähentää Hämeen Sanomien merkitystä netissä paikallisesti. Lehden uutiset Hämeenlinnasta ja naapurikunnista tulevat jatkossa entistä harvemmin vastaan silloin, kun ihmiset etsivät Googlella tietoa Hämeenlinnan paikallisista asioista.

Lopputulos: paikallisuutisten muuttaminen maksulliseksi ei vaikuta ainakaan nopeasti tai merkittävästi oikeastaan mihinkään. Alan ihmetellä, miksi vaivauduin kirjoittamaan tästä.

Hämeen Sanomien päätoimittaja Pauli Uusi-Kilponen kysyi muutoksen yhteydessä tiedotteessa, että miksi jaetaan tietoa ensin ilmaiseksi ja sitten jälkikäteen ihmetellään, miksei sama mene kaupaksi seuraavana päivänä maksullisessa lehdessä.

Aika monen verkkolehden tilanne on kuitenkin se, etteivät ihmiset vaivaudu lehden nettisivuille lukemaan uutisia, vaikka ne olisivat ilmaisia.

Lisäys illalla: Uudistuksesta näköjään käydään keskustelua lehden palstalla. Siellä päätoimittaja mainitsee, ettei verkkopalvelua voida verotuksellisista syistä tarjota kokonaan ilmaiseksi kestotilaajille. Kestotilaus kun on arvonlisäveroton, mutta verkkopalvelu ei sitä voi olla. Keskustelusta löytyi myös linkki Ylen uutiseen aiheesta, ja siellä haastateltu Sanomalehtien liiton johtaja Pasi Kivioja onkin tehnyt aika saman arvion mitä tein itse: Hämeen Sanomien kävijämäärillä ei paljoakaan haittaa, vaikka kävijämäärä maksullisuuden takia vähenisi.

Miksi toimitusten blogit ovat usein tylsiä?

Näiden kalojen tarkoitus on kertoa suomalaisesta luonnosta Rantasalmen Järviluontokeskuksen kävijöille. Kuva kesältä 2005.
Näiden kalojen tarkoitus on kertoa suomalaisesta luonnosta Rantasalmen Järviluontokeskuksen kävijöille. Kuva kesältä 2005.

Tiedotusopin opinnoissani alkoi tänään tekstihuollon kurssi, jossa nimensä mukaisesti yritetään kehittyä paremmiksi kirjoittajiksi, huolletaan tekstejä ja niin edelleen. Kurssin alkukeskusteluissa tajusin, miksi toimittajien kirjoittamat toimitusten blogit ovat usein aika tylsiä, vaikkei keskustelussa blogeista puhuttukaan.

En halua osoitella esimerkkejä, mutta useamman paperilehden nettisivuilta löytyy blogi, jossa toimitus tai yksittäinen toimittaja kirjoittaa milloin mistäkin, hassuista sattumuksista tai toimituksen arjesta. En taida itse tilata yhtäkään tällaista blogia, vaikka muuten media-alan blogeja seuraankin. Usein ne eivät ole olleet kovinkaan kiinnostavia, vaikka kirjoittajina on pitkän linjan ammattitoimittajia, jotka muuten ovat hyviä kirjoittajia.

Kurssin keskustelussa mainittiin, että toimittaja on tekstintuottamisen ammattilainen, joka kirjoittaa tiettyyn tarpeeseen.Verkossa kirjoittamisen tarkoitus on toisinaan hämärän peitossa, minkä vuoksi lopputulos ei ole hyvä. Hyväkin kirjoittaja tarvitsee ohjausta siihen, kenelle kirjoitetaan, mistä, miten ja miksi.

Painettujen lehtien konsepti ja tarkoitus on vuosikymmenten aikana ehtinyt muovautua, ja kirjoittajalle on selvää, miksi ja mistä lehteen kirjoitetaan. Jos toimitus käynnistää blogin ajatuksella “kaikilla muillakin on blogi, kirjoitetaan mekin jotain tuonne meidän nettisivuille jonkinlaista blogia”, ei ennuste ole kovin hyvä. Pitäisi miettiä tarkemmin kenelle kirjoitetaan, mistä ja miksi. Aika harvoin paperilehden konseptinakaan on “joku kirjoittaa sinne joskus jostain kivasta ja kiinnostavasta”.

Tässä on hassu ristiriita harrastusmielessä bloggaavien ja blogia pitävän ammattikirjoittajan välillä. Huvikseen bloggaava tietää aiheestaan, tietää mitä ja miksi kirjoittaa (ainakin yleensä), ja yleisökin on usein tiedossa. Tekstin tekninen miellyttävyys taas vaihtelee runsaammin. Ammattikirjoittaja tietää tekstin tuottamisesta paljon ja kirjoittaa tarvittaessa nopeasti pätevää tekstiä, mutta jos aihe, yleisö ja kirjoittamisen tarkoitus ovat hukassa, ei lopputulos välttämättäole hyvä. Joskin poikkeuksia tietysti löytyy molempiin suuntiin.

Huomioita Kauhajoen joukkomurhan uutisoinnista

Tänään aamupäivällä miesopiskelija surmasi ampumalla 10 ihmistä kauhajokelaisessa koulussa ja kuoli myös itse myöhemmin vammoihinsa ammuttuaan itseään. Ylen uutinen. Tämä merkintä sisältää lähinnä omia huomioita eri medioiden toiminnasta Kauhajoen tapauksen uutisoinnissa, syiden yms. spekulointi saa puolestani jäädä muille ja tai myöhemmäksi. Toistaiseksi Jokela-tyylisiä ylilyöntejä ei ole taidettu uutisoinnissa harrastaa, vaan on haastateltu enimmäkseen sivullisia ja keskitytty viranomaislähteisiin.

Maakuntalehti Ilkalla oli oletettavasti hyvä asema tapauksen uutisointiin, ja aluksi Ilkka taisikin saada uutta tietoa ensimmäisenä ulos, joskin Ilkka väitti ampujaa heti alkuunsa kuolleeksi jonkin lähteen perusteella. Yhden jälkeen lehden nettisivu oli jatkuvasti jumissa eikä uutisia sivulla päivitettävän puoleentoista tuntiin lainkaan. Ehkei lehdestä enää itsekään päästy omalle nettisaitille, tai sitten ei ehkä ehditty. Nettisivusta ei näytetty saavan myöskään minkäänlaista kevyempää versiota ulos, jotta sivu olisi pysynyt pystyssä. Ilkan pääuutinen ampumisesta.

Ilkka kertoi yhden aikoihin, että ammuskelussa olisi loukkaantunut kymmeniä ja kuollut useita, mutta loukkaantuneiden määrä osoittautui myöhemmin paljon pienemmäksi. Yle kirjoitti ampujasta kello 12:57: “Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitajapiirin johtajaylilääkäri kertoo, että Kauhajoella ammuskellut nuorukainen olisi surmannut itsensä välikohtauksen jälkeen. Uutistoimisto AFP kertoo kuitenkin poliisin pidättäneen hänet.” Ylekin siteerasi Ilkan arviota kymmenistä loukkaantuneista, Ilta-Sanomat väitti samoin ennen yhtä loukkaantuneita olevan kymmenen omien lähteidensä perusteella.

Iltalehti kevensi ulkoasuaan nopeasti ja mainoksetkin kaikkosivat. Yhden aikoihin IL mainosti etusivulla yli tunnin, kuinka ruumiita kannetaan ulos koulusta, muttei tästä taidettu missään jutussa suuremmin kertoa. Jos etusivun päivitys uutistoimitukselta välillä hieman tökki, oli IL:n markkinointiosasto ainakin rivakkana: jo puoli kahden aikoihin IL mainosti Google-haun Kauhajoki -yhteydessä tekstimainoksella uutisia ampumavälikohtauksesta. Myöhemmin Maikkari mainosti myös saman haun yhteydessä, nyt mainokset näyttävät kaikonneen.

Ilta-Sanomissakin netin ulkoasua kevennettiin, uutisia saatiin nopeasti julki (ensimmäinen kello 11:12) kuten Iltalehdessäkin eikä nettisaitti ainakaan itselläni kaatunut. Ehkä kaistaa lainattiin Taloussanomilta, joka siirtyi iltapäivällä näkymään pelkkänä tekstiversiona. Yleisesti iltapäivälehdet tuntuivat johtavan uutisoimista ja kertovan asiat ensimmäisinä Ylen kanssa. Iltapäivälehdet ja HS ehtivät julistaa ampujan kuolleeksi Ilkan tietojen perusteella noin tunniksi, kunnes tämä saatiin taas uutisissakin uudestaan henkiin yhden jälkeen. Iltalehti spekuloi lähteen perusteella mm. koulun räjäyttämistä. Iltalehti otsikoi kello 11:27 seuraavasti: “Koulussa sisällä oleva: “Mustiin pukeutunut henkilö ammuskellut””, mutta juttu on sittemmin poistettu verkosta. Hetkeä myöhemmin IL on jo julkaissut uusia havaintoja paikalta.

Hesari näytti jääneen uutisoinnissa aluksi statistin rooliin, pari ensimmäistä tuntia päiviteltiin yhtä uutista STT:n ja Ylen tiedoilla, ja se ensimmäinen juttukin ilmaantui vasta vajaa puoli tuntia IS:n jälkeen. Ennen kahta HS tiesi kertoa, kuinka “Ampujaksi epäilty asui yksin kissansa kanssa“. Mistä tosin jää mietityttämään, kuinka paljon ampujan kissalla nyt on tämän asian kannalta merkitystä. Puoli kolmelta Kauhajoelle oli jo saatu HS:n toimittaja, joka hesarimaiseen tyyliin kuvaili katuja “kuolleen tyhjiksi” ja kertoi myös, että koulussa ollut tulipalo olisi johtunut liesien jäämisestä päälle jossain luokassa. Myöhemmin tuo tieto tulipalon syystä näyttää HS:n uutisesta kaikonneen. Illemmalla Hesarissakin on päästy vauhtiin ja saatu Kauhajoelle lisää väkeä kuvailemaan tunnelmia.

Paperilehdessä HS aikoo noteerata Kauhajoen Jokelaa suuremmaksi onnettomuudeksi, päätoimittaja kertoo blogissaan ettei huomisen HS:n kannessa ole mainoksia. Jokelaa seuranneena päivänä HS:n kannessa oli iso H&M:n mainos.

Uusisuomi.fi näyttää enimmäkseen keskittyneen uutisten kopiointiin (esimerkki), tai siis siteeraamiseen varsinkin Ylen radiolähetyksistä ja Maikkarilta. Omia uutisia ei juurikaan ole, mutta kun uutinen kopioidaan jostain muualta ja julkaistaan tarpeeksi nopeasti, saadaan näin Ampparit.com -kävijöitä haalittua omalle sivulle. Varsinkin jos uutinen kopioidaan muusta lähteestä kuin toisen median nettisivulta, kuten Ylen radiolähetyksestä. Uusisuomi.fi näyttääkin ottaneen kaiken mainostuottoilon irti ampumauutisten tuomista lisäkävijöistä: sivuilla olivat iltapäivällä kaikki tavanomaiset mainokset ja toisinaan ilmaantui sivun sisällön hetkeksi peittävä iso Soneran mainoskin näytölle. Lisäkävijöitä ilmeisesti saatiinkin kun US:n sivut takkuilivat iltapäivällä. US:n uutinen ampujan videon katoamisesta Youtubesta.

Yle vaikuttaa hoitaneen uutisoinnin todenmukaisesti ja nopeasti, missä lienee suuresti auttanut Ylen Pohjanmaan radio. Kuuntelin Pohjanmaan radion suoraa lähetystä netistä, ja uutta tietoa tuli nopeasti ja asiallisesti. Lähetys toimi ongelmitta kuten Ylen nettisivut muutenkin. Jossain ehdittiin jo kitistä miten Yle on tuhlannut liikaa rahaa palvelimiinsa, mutta jonkun viestimenhän se on toimittava silloinkin, kun kävijöitä on todella paljon. Yle myös välittää hätäkeskusten tiedotteita nettisivuillaan. Ylen ohella Kaleva tuntuu myös uutisoineen tapahtumista asiallisesti ja melko kattavasti, STT:tä suuresti hyödyntäen. Kaleva huhusi päivällä tekijää oululaiseksi ja kaivoi nopeasti tekijän profiilin Irc-galleriasta.

Ei näin -henkisiä uutisia

-Aamulehti.fi: “Katso Kauhajoen ammuskelun mieleenpainuvimmat kuvat galleriassa.
Kauhajoen tragediasta on otettu lukemattomia uutiskuvia, jotka varmasti syöpyvät suomalaisten mieliin. Katso ammuskeluun liittyviä koskettavia kuvia galleriassa.” Kaikkien mieliin varmasti syöpyykin kuva vaikkapa palomiehen selästä jossain päin Kauhajokea.

-Keskisuomalainen: Pappikin murtui itkuun. Lähestyy mautonta itkemisellä mässäilyä, menty kuvaamaan surevia nuoria kirkkoon asti. Tämä itkujournalismi päässee keskiviikkona kunnolla vauhtiin.

Miksi muuten puhutaan ampumavälikohtauksesta? Välikohtauksesta tulee mieleen joku vähän riitaa vakavampi asia, ja ampumavälikohtauksesta voidaan puhua silloinkin kun joku kiukuissaan vähän poksauttaa pyssyllä ilmaan. Joukkomurha on ruma sana, mutta tässä tapauksessa todenmukaisempi. Suomessa on kuluneen vuoden aikana tehty kaksi joukkomurhaa.

Itse huomasin uutisen ensimmäistä kertaa haukatessani juustohampurilaista ja lukiessani samalla kännykästä HS:n tekstiuutisia ennen puoltapäivää.

Aiheesta muualla:
Jaiku-keskustelu: Taas ammutaan
– BBC: Finnish college gunman kills 10
– Bloomberg.com: Finnish Student Kills 10 at College, Commits Suicide
AP:n uutinen
Murha.info -keskustelu
Kuvakaappaus ampujan profiilisivusta Irc-galleriassa

Tisseissä on voimaa

Iltalehti kertoi viime viikolla naisten innostuneen esittelemään rintojaan Kaksplus-lehden keskustelupalstalla. “Naiset innostuivat paljastamaan rintansa keskustelupalstalla – katso linkki!” -otsikolla kulkenut uutinen oli pitkään Amppareiden luetuin otsikko. Iltalehti jatkoi tissiuutisointiaan vielä “Tissikohu: Miehet iskevät myös tiskiin” –otsikolla.

Tällä viikolla Kaksplus on TNS Metrix -mittauksen kovin nousija, sivuston kävijämäärä kasvoi viime viikolla 265,6 prosentilla. Tissit saattoivat ratkaista myös iltapäivälehtien välisen kävijämäärätaistelun: Iltalehti nousi pitkästä aikaa mittauksessa ykkössijalle, Ilta-Sanomien pudotessa toiseksi.

Lisäys: Aamulehtikin näyttää haluavan osansa tissikävijöistä, iltapäivällä julkaistu, “Tissiparaati räjäytti Kaksplussan verkkolehden kävijämäärät” –otsikoitu juttu on tietysti sekin noussut ykköseksi Amppareissa. Aamulehden mukaan Kaksplus on jo lukinnut tissiesittelykeskustelun lopullisesti, joten Kaksplussan kävijäpomppaus jäisi lyhytaikaiseksi.

Aamulehti luettelee myös tissiparaatin ohittaneen kävijämäärissä mm. Taloussanomien ja Oikotien saitit. Se tosin jää mainitsematta, että tissit kiinnostivat myös kolme kertaa suurempaa kävijämäärää kuin Aamulehden omat sivut.

Lisäys 2: Kun nyt tähän aihepiiriin on jo joka tapauksessa päästy tai päädytty, voikin jatkaa vielä mainitsemalla uusisuomi.fi:n uutisesta, jossa kerrotaan Suomen kenties tunnetuimman bloggaajan, Sadasta naisestaan tutun Teppo M:n solmineen blogistaan elokuvadiilin Markus Selinin kanssa. Teppo kertoo, ettei suostunut ehdotukseen videoida akteja salaa, mutta avasi erillisen, tunnetuksi tulleen bloginsa näistä raportoimiseen. Markus Selin kertoo samalla innoissaan, ettei tällaista leffaa ei ole Suomessa tehty koskaan ennen, ja että aihe on erittäin kuvallinen ja herkullinen.

Jonkun ehkä pitäisi kertoa Markus-sedälle sellainen pieni salaisuus, että Suomessa on kyllä tehty pornoelokuvia jo aikaisemminkin, ainakin jos isojen poikien kertomia juttuja uskotaan.

Joskin jos elokuva tosiaan mukailee blogin juonta, lienee sen pääjuonena esittää yhdessä elokuvassa sata panoa. Aika vauhtia saa pitää, parin tunnin elokuvassa päästään siis itse asiaan melkein joka minuutti. Selin saattaakin olla oikeassa sanoessaan, että tällaista Suomessa ei ole tehty vielä koskaan aikaisemmin.

Aamulehti uudistui netissä

Aamulehti näyttää illalla uudistaneen nettiversionsa, samanlaiseksi kuin muillakin Alma Median maakuntalehdillä. Uutisten osoitteet näyttävät samalla muuttuneen julmetun pitkiksi, mutta sisältöjako näyttää aiempaa selkeämmältä.

Uudistuksessa on näemmä tehty myös perinteinen moka, eli poistettu koko vanha sivusto, jolloin vanhat linkit uutisiin tai edes osastojen sivuille (esim. entinen Pirkanmaa) eivät enää toimi. Ennen muinoin olisin ollut tästä vanhan sisällön hukkaamisesta ja linkkieni rikkoutumisesta harmissani, mutta nykyisen sisältötulvan aikana moisesta on tullut henkkohtaisesti yhdentekevää. Eikä siellä Aamulehden sivuilla mitään itselleni kovinkaan tärkeää asiaa kai olisi ollut kuitenkaan.

Lehden verkkoliiketaloudellisesta näkökulmasta tuo kuitenkin on huono ratkaisu, koska sisältöä hävittämällä menetetään Googlesta tulevia kävijöitä ja hankaloitetaan kirjanmerkeistä saapuvien kävijöiden selailua.

Aamulehti tarjoaa myös mahdollisuutta blogin pitämiseen, alustaksi on valikoitunut itselleni varsin tuntematon Ning. Melkein ehdin jo kehua Aamulehteä ensimmäiseksi isommaksi blogialustaa tarjoavaksi perinteiseksi mediaksi, mutta Taloussanomat ja Kauppalehtihän ovat jo tarjonneet vastaavaa palvelua pitemmän tovin.

Ningin käyttäjänä Aamulehti kuitenkin lienee ensimmäinen isompi suomalaismedia. Palvelun säännöissä Aamulehti korostaakin selvästi, että palveluun rekisteröityessään käyttäjä sitoutuu Ning.comiin, eikä itse Aamulehteen. Ningin alle ovat muuttaneet näemmä myös Aamulehden aiemmat blogikirjoittajat, kuten muun muassa törröttävistä rinnoista häiriintyvä rautakansleri Kalervo Kummola.

Omaa Aamulehden lukemistani uudistus toistaiseksi vähentää, koska myös osastokohtaiset RSS-syötteet menivät rikki. STT:n sähkeitä ja urheilua tuuppaava, vain kymmenen uutista näyttävä syöte on Firefoxin lukijaa käytettäessä yhtä tyhjän kanssa.

Päivitys myöhemmin: AL näyttää kuitenkin palanneen takaisin aiempaan sivustoversioon, joka poikkeaa muista Alman verkkolehdistä.

Ilkka ja Pohjalainen ilmaisiksi netissä

Pohjanmaan maakuntalehdet Ilkka ja Pohjalainenkin ovat ilmeisesti joutuneet huomaamaan, etteivät maksulliset verkkouutiset ole kovin hyvä bisnes. Molemmat lehdet ovat muuttaneet verkkopalvelunsa maksuttomiksi helmikuun alusta alkaen. Aiemminkin melko iso osa uutisista oli maksuttomia, mutta maakuntien juttuja lukemaan päästäkseen olisi pitänyt maksaa 5-10 euroa kuussa.

Nyt molempien online-sisältö on ilmaista, helmikuun ajan myös näköislehti ja arkisto ovat tutustumiskäytössä maksutta. Muutos maksuttomuuteen näyttää nostaneen kävijämäärää molemmissa lehdissä pari-kolmekymmentä prosenttia.

Myös ainakin Kaleva ja Keskisuomalainen ovat kuluneen, reilun vuoden aikana päätyneet samaan ratkaisuun. Kaleva laskutti muistaakseni vuoden 2006 loppuun saakka osasta uutisiaan kolmen euron kuukausimaksua, mutta muutti sittemmin kaiken maksuttomaksi, näköislehteä lukuunottamatta.

Erityisesti Pohjalaisen kannattaakin keskittyä tarmokkaasti verkkokävijöiden haalimiseen. Viimeisen viiden vuoden aikana lehden levikki on vähentynyt lähes tuhannella tilauksella vuosittain, päätyen viime vuonna 28 540 kappaleen levikkiin. Jos nykyinen laskuvauhti jatkuu, painuu paperi-Pohjalaisen tilaajamäärä alle 30 vuoden kuluessa nollan alapuolelle. Tilastotiedot Levikintarkatukselta.

Savon Sanomat uudistui verkossa

Savon Sanomat uudisti vuoden alussa verkkolehtensä perusteellisesti. Teknisesti ja ulkoasultaan sivu on samanlainen konserniin kuuluvan Keskisuomalaisen kanssa, mutta sisältö on räätälöity paremmin savolaisten makuun sopivaksi. Täysin identtisiksi Keskisuomalaisen ja Savon Sanomien sivut eivät näytä tulleen, vaikka kotimaan, viihteen ja ulkomaan puolella julkaistaan nähtävästi melko paljon samoja uutisia.

Savon Sanomien uudistus mahdollistaa Mikkelin alueen uutisten mukavamman seuraamisen verkosta, SS:llä on Mikkelissä pieni paikallistoimitus. Harmi, ettei lehti lähtenyt kunnolla paisumaan levikkialueensa ulkopuolelle. Lisäämällä nykyisen Savo-uutisosaston oheen erillisen osasto Etelä-Savolle ja Mikkelin-toimitusta hieman vahvistamalla olisi SS voinut saada sivuilleen kohtuullisen runsaankin joukon lisäkävijöitä Mikkelin suunnalta, varsinkin kun lehden muukin uutissisältö on verkossa runsasta.

Nykyinen verkkouutisointi Mikkelistä on varsin köykäistä, eteläsavolainen Länsi-Savo julkaisee netissä vain muutamia lyhyitä sähkeuutisia päivittäin ja muukin sisältö koostuu lähinnä STT:n sähkeistä, pääkirjoituksista ja satunnaisemmin päivittyvistä kirja- ja autotyyppisistä taustajutuista. Kilpailulle olisi siis Mikkelin paikallisuutisoinnin saralla netissä ainakin tällä hetkellä tilaa.

Länsi-Savo lupasi tosin sekin uudenvuoden alla uudistaa keväällä verkkolehtensä. Sisältöjen pääpainon kerrottiin säilyvän edelleen paperilehdessä, joka kuulemma menestyy varsin hyvin. Samalla Länsi-Savo kuitenkin kertoi tehostavansa toimintaansa: lehti aikoo karsia kaiken päällekkäisen työn Savonlinnassa ilmestyvän, samaan konserniin kuuluvan Itä-Savon kanssa. Sitä ei kerrottu, miten tämä käytännössä tulee näkymään. Jo nykyisin lehdillä on jonkin verran yhteisiä sivuja, mm. sunnuntaisivuja tehdään niin Mikkelissä kuin Savonlinnassakin ja julkaistaan molemmissa lehdissä samanlaisina. Valtakunnalliset uutiset ovat molemmissa lehdissä enimmäkseen STT:n tuotantoa.

Länsi-Savo ja Itä-Savo ovat hieman jääneet jälkeen verkkolehtien kehityksessä, vuoden sisällä kaikkien ympäröivien maakuntien sanomalehdet ovat uudistaneet verkkosivunsa ja lisänneet verkkouutisten määrää. Sanomalehtien blogitkin ympäröivät Etelä-Savoa jo kaikissa lähimaakunnissa Pohjois-Karjalaa lukuunottamatta. Eri asia tietysti on, kuka niitä kaikkia jaksaa lukea.

Savon Sanomissahan olisi nyt voitu kätevästi aloittaa vaikka Mikkelin asioihin keskittyvä blogikin, jos joku löytyisi sellaista kirjoittamaan. Viima-blogin toimituksenkin on täältä Helsingin Kalliosta käsin varsin hankalaa blogata Mikkelissä tapahtuvista jokapäiväisistä asioista.

Hesari toi blogilinkit uutisiinsa

Helsingin Sanomien HS.fi aloitti jo keväällä huhuillun blogimerkintöjen linkittämisen uutistensa loppuun. HS:n uutisiin linkittävät blogimerkinnät ilmaantuvat uutisen lopussa olevaan laatikkoon, josta ne pitää vielä erikseen klikata näkymään. Kovin näkyvästi blogeja ei siis markkinoida. Skrubussa arveltiinkin, että HS haluaa näin saada lisää blogeja linkittämään sivuilleen, mutta lehden sivulla olevat blogilinkit eivät näy hakukoneissa eivätkä siten edistä blogien näkyvyyttä Googlessa. Tekniikan blogien seurantaan tarjoaa Twingly, joka saattaisi hyvinkin tarjota vastaavaa palvelua muillekin medioille.

Kaikki nettipäiväkirjan kirjoittajat tuskin kuitenkaan ovat kiinnostuneita pullahtamaan näkyville HS:n uutisen lopussa, eikä blogimerkintöjensä linkittymistä HS:n uutisiin ei voi nähdäkseni kovin helposti estää. Väärinkäyttöönkin on liuta mahdollisuuksia, HS:n blogilinkkeihin tultanee tarjoamaan asiattomiakin merkintöjä. Ja voisihan joku yrittää lisätä bloginsa liikennettä linkittelemällä Hesarin uutisiin, vaikkei itse kirjoittaisikaan mitään kyseisestä uutisesta.

Mutta, mahdollisista ongelmistaan huolimatta olen ainakin toistaiseksi oikein tyytyväinen HS:n uuteen avaukseen. Nykyisellään uutisista käytävien blogikeskustelujen seuraaminen on ollut hankalaa, ja ainakin itse lukisin mielummin uutiskommentteja blogeista kuin HS:n omalta keskustelupalstalta.

Oululainen sanomalehti Kalevakin skarppaa verkossa: sivusto on liittynyt TNSMetrix-mittaukseen ja uutisten perään ovat ilmestyneet linkit Del.icio.us-kirjanmerkin lisäämiseen ja uutisen jakamiseen Facebookissa. YLE lisäsi vastaavat uutistensa perään jo alkusyksystä.

Muuta kiinnostavaa tänään: Jari Lindholm toteaa blogissaan saman, mistä olisin voinut itsekin kirjoittaa. Kaikki viestimet ilmoittivat, ettei kukaan ole käyttäytynyt tai uutisoinut Jokelasta asiattomasti. Ne häiritsevät median edustajat olivat varmaan sitten Hymyn ja Seiskan toimittajia ja kuvaajia. Tai kansalaisjournalisteja.

Hesarin Internet-kirjeenvaihtaja aloitti

Onpa sattuma: aiemmassa merkinnässä kaivelin noita lasten avustusjärjestöjen sotkuista tehtyjä nettitutkimuksia ja arvailin, että koskahan vaikka Hesari tulisi samoille apajille ja laittaisi nettiin oman kirjeenvaihtajan kun täällä tätä asiaa riittäisi.

No, HS tuli samalle apajalle tänään sunnuntaina kun Internetin kirjeenvaihtaja aloitti. Arvasin jopa nimen lähes oikein! Ehkä pitäisi hakea johonkin lehteen horoskooppien laatijaksi? Aiheena nettikirjeenvaihtajalla sentään ei ollut tämä kimurantti, muka hyväätekevien yritysten ja muun huijaustoiminnan verkosto, vaan virtuaalielokuvat.

Nettimaailmaan on sanomalehtien puolelta muutoinkin vähän tunkua, Satakunnan kansan sivuilla aloitti Blogiskooppi, joka aikoo hieman Blogisanomien perinnettä jatkaen etsiä tavalla tai toisella kiinnostavia blogeja. Blogin emomedia Satakunnan Kansa kuuluu Alma Media -konserniin ja ilmestyy Porin seudulla.

Suomen toisella reunalla puolestaan Sanoma on uudistanut Sanoma Lehtimedian lehtien Kymen Sanomien, Kouvolan Sanomien ja Etelä-Saimaan verkkosivut, kaikki samaa muottia käyttäen.

Kaikista löytyy oma osastonsa myös blogeille, Kymen Sanomissa mietitään kritiikin vaikeutta ja Etelä-Saimaan Toimittaja päästä voi lukea päätoimittaja Pekka Lakan elämänmakuisia ajatuksia. Lakka siirtyi Etelä-Saimaaseen syksyllä työskenneltyään aiemmin Länsi-Savossa.

Kaakkois-Suomen lehtien uudistus näyttää kohtalaisen hyvältä, Sanoman linjan mukaan kaikkien sivut ovat pääasiassa maksuttomia eivätkä vaadi kirjautumista. Uutiskuvat ovat saatavina mukavan isoina monen muun lehden pikkuotoksiin verrattuna.

Miinusta kuitenkin tulee taas vanhojen uutisten hukkaamisesta, Kouvolan Sanomien juttuarkisto ulottui aiemmin viime vuosikymmenen loppupuolelle asti, mutta uudistuksessa kaikki vanhat jutut poistettiin verkosta.

Julkaistu 14.01.2007 osoitteessa viima.vuodatus.net.