Poliisi valehtelee oikeusasiamiehelle antamassaan selvityksessä

Oikeusasiamies sai lopulta valmiiksi poliisin toimintaa Smash Asemissa koskevan tutkimuksensa (YLE, HS). Oikeusasiamiehen moitteita poliisille on paikoin pidetty varsin rankkoinakin, mutta itse katson tuon lähinnä kevyeksi torumiseksi.

Selvitys perustuu liian suurelta osin vain poliisin antamiin selvityksiin, joissa poliisi kieltää toimineensa väärin missään vaiheessa tai millään tavalla. Muutaman virheen poliisi on myöntänyt, mutta osan niistäkin se olisi voinut kiertää kirjaamalla jo ennen itse mielenosoitusta tehdyt kiinniotot toisella tavalla. Pahimmat moitteethan tulivat ennen mielenosoitusta tehdyistä muutamasta kiinniotosta, joissa jokunen alkoholijuomia julkisesti nautiskellut henkilö vietiin lähes vuorokaudeksi putkaan.

Oikeusasiamies ei ole selvityksessään ilmeisestikään vaivautunut kuulemaan tarkemmin kantelujen tekijöitä. Monet kantelijoiden kertomista asioista olisi voitu varmistaa kuulemalla kantelun tehneitä tarkemmin ja yhdistelemällä hieman heidän kertomiaan asioita. Lisäksi yksikään poliisin liiallisesta voimankäytöstä tehdyistä rikosilmoituksista ei toistaiseksi ole edennyt käräjille asti. Syyttäjälle on lähtenyt yksi tai kaksi tapausta, muiden tutkinta on edelleen kesken.

Yleisen selvityksen ohella oikeusasiamies vastasi yksilöidymmin kanteluun, jonka tein kiinniotostani Asem-iltana. Mainittakoon, etten itse siis edes ollut koko mielenosoituksessa, vaan tulin Helsinkiin vasta iltakymmeneltä junalla Kuopiosta. Tulin kiinniotetuksi, kun olin kierrellyt keskustassa tovin. Tarkoituksena oli kävellä junalta sukulaisille Töölöön, mutta halusin mennessä vilkaista, näkyisikö mielenosoituksesta vielä jotain merkkejä tai tapahtuiko keskustassa vielä jotakin.

Poliisin mielestä olisin vapautunut kello 17:04, vaikka todellinen aika oli noin klo 19:00. Ei siinä kulu kahta tuntia, kun kävelee Roobertinkadulta rautatieasemalle, istahtaen matkalla toteamaan illalla mukana vielä olleiden muistikorttien kadonneen tavaroista ilman selitystä. Tästä muistikorttieni mystisestä takavarikosta oikeusasiamies toruikin poliisia: jos omaisuutta takavarikoidaan, olisi myös asiallista kertoa siitä takavarikon kohteelle.

Poliisi puolustaa asiaa kertomalla, miten he lähettivät kyllä sitten paria päivää myöhemmin postitse takavarikkopöytäkirjan, jossa kerrotaan myös muistikorttien takavarikoinnista. Mutta kun nyt uudemman kerran heidän lähettämäänsä pöytäkirjaa katsoin, ei siihen vieläkään ole ilmaantunut minkäänlaista mainintaa mistään muistikorteista. Epäselväksi on jäänyt, olisivatko kortit ikinä palautuneet takaisin, ellen olisi niitä itse poliisilta useampaan otteeseen vaatinut.

Poliisin mielestä ei myöskään ole ongelmallista takavarikoida tapahtumapaikalta otettuja kuvia useammaksi päiväksi, vaikka olisin itse niitä tänne verkkoon mielelläni laittanut. Kummallista kuitenkin on, miksi poliisi halusi muistikortit itselleen moneksi päiväksi? Kuvien kopiointi sellaiselta olisi vienyt muutaman minuutin, ja sen osaa todennäköisesti tehdä kuka tahansa tietokoneenkäyttötaitoinen poliisisetä tai -täti.

Poliisi on lisäksi raahannut tapahtumapaikalta pois Suomen Kuvalehden valokuvaajan ohella ainakin toisenkin ammattikuvaajan, joka kuitenkin oli laskettu vapaaksi jo samana yönä. Hän ei ilmeisesti ole kummemmin kertonut kokemuksistaan julkisuudessa, tai ainakin itseltäni se on jäänyt huomaamatta.

On oikeusasiamiehen tekemässä selvityksessä toki paljon hyvääkin, sentään muutama virhe on pystytty selvittämään, ja poliisi joutuu joutunee hieman pohdiskelemaan niiden kanssa.

Omien havaintojeni ja poliisin oikeusasiamiehelle toimittamien vastausten välillä on paikoin joitain pahoja ristiriitaisuuksia. Helsingin poliisi esimerkiksi väittää oikeusasiamiehelle, että kaikille kiinniotetuille tarjoiltiin lämmin ateria heidän ollessaan poliisin huomassa. Itse en koko kiinniottoni aikana lämmintä ruokaa nähnytkään, enkä muista kenenkään muunkaan lämpimän aterian syömistä mainostaneen, vaan paremminkin useimmat valittelivat nälkäänsä.

Poliisi väittää edelleen myös, että lääkäri tarkasti kaikki kiinniotetut mahdollisten vammojen varalta heti aamulla. Koko kiinniottoni aikana en itse tavannut lääkäriä missään vaiheessa, enkä kuullut tai huomannut kenenkään muunkaan lääkärintarkastuksesta puhuneen.

Äskeiset ovat toki melko pieniä yksityiskohtia, mutta silti hämmästyttää, miksi poliisi väittää niin tarmokkaasti kaiken olleen kunnossa, vaikkei käytännössä näin ole ollut. On kuitenkin aika ymmärrettävää, että kun otetaan kiinni jättimäinen määrä ihmisiä, ei kaikkea ehditä hoitaa samoin kuin tavallisena viikonloppuiltana. Poliisille tämän myöntäminen näyttää kuitenkin olevan mahdotonta. Selvyyden vuoksi pitäisi ehkä tehdä uusi kantelu ja vaatia vastauksia näihinkin kysymyksiin, mutta ehkä nyt annan asian tällä erää olla.

Advertisements