Tutkimusta nuorten mediankäytöstä ja verkkojournalismin bisnesmalleista

Tampereen yliopistolta on taas valmistunut media-aiheista tutkimusta, johon voi joskus paremmalla ajalla (joopa joo) syventyä. Ensin nuorten mediankäyttö, olennaiset tiedotteesta:

Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksen tutkimuksessa selvitettiin niin sanotun nettisukupolven mediankäyttöä ja lukemistapoja.Tutkimukseen osallistuneet opiskelijat elävät median keskellä ja käyttävät monipuolisesti eri välineitä opinnoissaan ja vapaa-ajallaan. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että internet on selkeästi nuorten aikuisten tärkein media. Noin puolelle tutkimuksen kyselyyn vastanneista tuli kotiin sanomalehti.

Painetun sanan rinnalla opiskelijat kuitenkin lukevat myös runsaasti verkkotekstejä, kuten verkkouutisia, blogeja ja keskustelufoorumeita. Nuorten aikuisten verkkolukemista määrittää henkilökohtainen verkonlukurutiini, johon kuuluu tuttujen sivustojen tarkistaminen useitakin kertoja päivässä.

Tutkimuksen mukaan opiskelijoiden mediankäyttö on usein monen eri välineen simultaanikäyttöä, jossa useita välineitä on avoinna samanaikaisesti. Tutkitut nuoret aikuiset olivat keskimääräistä aktiivisempia oman verkkosisällön tuottajia. Vastaajista 38 prosenttia kertoi kirjoittavansa opiskeluun liittymättömiä tekstejä ja jopa 20 prosenttia oli joskus kirjoittanut verkkoon blogia. Tutkimus: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-8961-7.

Pikasilmäilyllä kiinnostava yksityiskohta oli se, että vain harva vastaaja oli saanut uusia kavereita netistä. Sitä selitetään vastaajien iällä, koska varsinkaan yliopistoikäiset vastaajat eivät enää tutustuneet uusiin ihmisiin verkossa. Itse mietin, josko yksi syy voisi olla Facebook, joka ei ehkä edistä uusien tuttavuuksien syntymistä, vaan enemmän yhteydenpitoa jo ennestään tuttuihin. Joskin ehkä jotkut ryhmät voivat toimia myös verkostoitumisvälineinä. Vastaajat näyttävät olleen samoilla linjoilla:
Facebookin voi teemahaastattelujen perusteella nähdä yhteisön sijasta pikemminkin viestinnän välineenä. Sitä käytettiin esimerkiksi yhteydenpitoon, jutteluun, sosiaalisten suhteiden vahvistamiseen ja tiedonvälitykseen muualta tuttujen ihmisten kanssa. Tässä Facebook eroaa ratkaisevasti esimerkiksi toisilleen entuudestaan tuntemattomien ihmisten jonkin aihepiirin ympärille keskittyvistä keskustelufoorumeista.

Vastaajat kokivat myös, että Facebookissa halutaan antaa tietynlainen kuva itsestä, ja ollaan siksi varovaisia. “Moni haastatelluista käytti tiedon kontrolloinnin välineenä mieluummin passiivisuutta.”

Kaksi muuta tutkimusta:

Tablettijournalismi http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-8938-9 ,

Verkkojournalismin liiketoimintamallit. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-8967-9. tiedote

Journalistisen sisällön tekemiseen keskittyneet yritykset saavat liikevaihtonsa yleisimmin mainonnasta kun taas erilaisia palveluita tarjoavat yritykset saavat tulonsa muun muassa suurilta mediataloilta, joille ne myyvät esimerkiksi jutun aiheita, juttuja, teknologiaa tai koulutusta.

Verkkojournalismi merkitsee muutosta journalistisessa työnkuvassa – juttujen tekemisen lisäksi pitää hallita myös liiketoimintaa. Verkossa toimivat globaalit toimijat kuten Google ja Facebook kiristävät kilpailua mainosrahoista.

– Huolestuttavaa on, että huonosti palkatut pätkätyöt näyttävät yleistyvän verkkojournalismissakin, sanoo Esa Sirkkunen.

Kävin viime syksynä saman tutkimushankkeen tilaisuudessa, jossa yrityksen toiminnasta oli kertomassa mm. Uuden Suomen Markku Huusko ja Rantapallo.fi:n Riikka Krenn. Raakamuistiinpanot voi lukea täältä.

Tämän blogiheräämisen tarjosi Posterous, joka lähetti päivityksen vahingossa tänne. Olen yrittänyt keksiä kätevää tapaa laittaa ylös näitä tutkimuksia yms. Deliciousin ohelle, toistaiseksi huonolla menestyksellä.

Kiinnostavia blogeja viestintäalalta

Olen maanantaina luvannut keskustella Lahdessa koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa blogeista. Olen kevään ajan tehnyt osa-aikaisesti viestintähommia Palmenialle Sadan megan maakunta -hankkeessa.

Listasin keskustelua ajatellen aktiivisesti päivitettyjä, viestintää ja mediaa käsitteleviä blogeja, joita olen itse seuraillut ja jotka voivat olla muillekin hyödyllisiä. Lista voi vielä täydentyä, ja lisääkin voi ehdottaa kommentilla tai Twitterissä.

Toimittajia ja toimitusalan seurantaa

Merkintöjä mediasta, varsinkin journalismin vähemmän mairittelevien ilmiöiden ruodintaa

Johanna Vehkoo, tulevaisuuden journalismin sanansaattaja.

Mari Koo, juttuja varsinkin kuluttajanäkökulmasta.

HS:n Next-blogi näyttää suuntaviivoja datajournalismiin ja muihin digitaalisen journalismin keksintöihin.

Alma Median blogi, kirjoittajina vaihtelevasti toimittajia, päätoimittajia ja muita almalaisia.

Avoin Yle, oma kuvaus: “Täällä yleläiset keskustelevat kanssanne ja vastaavat kysymyksiinne.”

Digitaalinen media, tulevaisuus

Harto Pönkä avaa blogissaan sosiaalisen median käyttötapoja niin kouluja kuin työelämääkin ajatellen.

– Tuija Aalto ruotii Tuhat sanaa -blogissaan edelleen pätevästi ja asiantuntevasti niin journalismia kuin digitaalista mediaakin.

– Tietokirjailija Petteri Järvisen blogi Havaintoja digimaailmasta

Vierityspalkki.fissä blogataan varsinkin verkkopalveluista, kehittämisestä ja toimivuudesta, hieman teknisempi näkökulma.

Viestintä ja markkinointi

– Anja Alasilta kirjoittaa terävästi viestinnän ohella myös yhteiskunnasta.

Katleena Kortesuon Ei oo totta tarjoaa mallia siihen, kuinka blogata luontevasti.

– Vapa Media on varsin hyvä haistelemaan uusimpia tuulia nettimaailmasta. Oma kuvaus: “Vapa Media on Suomen ensimmäinen strategisen verkkoviestinnän suunnitteluun keskittynyt sisältötoimisto.”

Viestintätoimisto Deskin blogi

Procomin blogi Pilkun paikka

– Jari Juslénin Akatemia.fi katsoo verkkoa varsinkin kaupallista hyödyntämistä ajatellen.

Inforin blogi. Oma kuvaus: “Kyseessä on asiantuntijablogi ja se tulee seuraamaan viestintäalan tutkimuksia, tekemään avauksia ja kommentoimaan viestinnän ja valmennuksen ilmiöitä.”