ESS: Pantin määrää sisältö, ei kuori (2011)

Juomapullojen panttijärjestelmä voisi laajentua.
ESS 19.8.2011 – Timo-Pekka Heima

Pantillisten pakkausten valikoima tuntuu kaupassa epäloogiselta. Muovipulloon pakatussa mehupullossa on pantti, jos mehua voi juoda heti. Tiivistemehu on aivan samanlaisessa pullossa, mutta pullosta ei saa panttia ja se päätyy pullopalautuksen sijaan usein roskiin. Samantapainen tilanne on smoothiepakkausten ja juotavien jogurttien kanssa. Joissakin pantti on, mutta usein pakkaus päätyy roskikseen.

Kehitysjohtaja Tapani Sievänen Palpasta toteaa myös ristiriidan. Pantillisten pakkausten määrittely tehdään kuitenkin poliittisesti.

– Me voisimme tietysti ottaa järjestelmäämme uusiakin pakkauksia, mutta niiden verokohtelusta päättävät poliitikot, Sievänen toteaa.

Nyt veronalaisia ovat esimerkiksi kaikkien alkoholijuomien, mallasjuomien, vesien, limonadien, kahvi- ja teejuomien, urheilujuomien sekä muiden alkoholittomien juomien pakkaukset.

Näiden kuulumista panttijärjestelmään valtio kannustaa siten, että pantittomista pakkauksista peritään juomapakkausveroa. Veronalaisuudesta on kuitenkin useita poikkeuksia, kuten meijerituotteet ja kartonkipakkaukset.

– Tiivistemehuissa on korkeampi verotus, joten siksi ne ovat panttisysteemin ulkopuolella, Sievänen toteaa.

Sievänen arvioi, että Palpa mielellään kierrättäisi myös esimerkiksi tiivistemehupullot. Kaikenlaista materiaalia panttijärjestelmään ei toisaalta kannata ottaa, vaan kaiken muovin ja metallin on oltava mielellään samantyyppistä, jotta kierrättäminen on riittävän tehokasta.

Muovien kanssa hankaluutena ovat myös epäpuhtaudet, jotka voivat pilata suuremmankin materiaalierän.

Vapaaehtoisesti voi liittyä

Panttijärjestelmään voi liittyä myös vapaaehtoisesti. Yritykset eivät kuitenkaan ole tiettävästi pitäneet sitä imagonsa kannalta niin tärkeänä, että palautusjärjestelmän maksuja alettaisiin maksaa.

– Panttijärjestelmän voi perustaa itsekin, eikä tarvitse olla mukana Palpan systeemissä, kertoo ylitarkastaja Sirje Stén ympäristöministeriöstä.

Esimerkiksi Lidlillä on oma järjestelmänsä. Stén mainitsee, että panttijärjestelmän laajentamisesta on keskusteltu jätelain uudistamisen yhteydessä. Panttien periminen on kuitenkin yhteydessä tullimaksuihin ja verolainsäädäntöön, joten laajentaminen ei ole toteutettavissa aivan yksinkertaisesti. Esimerkiksi Ruotsissa kaikilla juomapakkauksilla on pakollinen pantti.

Ympäristön kannalta uudelleentäytettävät juomapakkaukset olisivat parhaita. Niiden osuus on kuitenkin viime vuosina vähentynyt, kun tilalle ovat tulleet muovipullot ja alumiinitölkit, joita käytetään pakkausmateriaalina vain kerran, ja palauttamisen jälkeen ne voidaan murskata tai sulattaa.

Panttijärjestelmä on kierrättämistä ajatellen erinomaisen tehokas. Pantillisesta materiaalista kierrätykseen päätyy 85–100 prosenttia materiaalista, kun kierrätysaste muuten usein jää 50 prosentin tuntumaan.

Panttisysteemi ei itsessään silti ole mikään ympäristöystävällisyyden automaatti. Jos pakkausten palauttamista varten tarvitaan erillinen reiss henkilöautolla, ei palauttaminen luonnollisesti ole kovinkaan ekologista.

19.8.2011 – Etelä-Suomen Sanomat – Timo-Pekka Heima

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s