ESS: Ambulanssit ajavat kiireessä (2012)

Ensihoidosta tulee lisälasku vuodenvaihteessa. Palvelun parantaminen maksaa.

Lahti
Timo-Pekka Heima

Ambulanssi tuli pitkän odottelun päätteeksi, mutta tutkimusten jälkeen ensihoitajat neuvoivat menemään hoitoon taksilla tai omaisen kyydillä. Tämä oli tyypillisin tapaus, kun ESS kysyi lukijoiden kokemuksia tapauksista, joissa ambulanssi ei joko tullut tai ei ottanut kyytiin.

Syy tilanteisiin on ensihoidon ohjeissa ja ambulanssien kuormituksessa.

Sosiaali- ja terveysyhtymän ohjeiden mukaan ensihoidon tulee jättää kuljettamatta ne potilaat, jotka eivät tarvitse välitöntä päivystyshoitoa.
Ambulanssien kuormitus taas on johtanut siihen, että ensiapuun on saattanut päästä ambulanssia nopeammin taksilla, jos tehtävää ei ole hätäkeskuksessa luokiteltu kiireelliseksi.

Ensihoitajien oma päätösvalta kuljetettavien potilaiden valinnassa on rajallinen. Pääperiaate on, että kuljetettavan on oltava välittömän päivystyshoidon tarpeessa.

– Ambulanssin ei pitäisi kuljettaa potilasta, jos tähän ei ole perusteltua tarvetta. Jos ei ole päivystyshoidon tarvetta, silloin ei ohjeiden mukaan tulisi kuljettaa ambulanssilla, kertoo ensihoitopäällikkö Sami Rive Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ensihoito- ja päivystyskeskuksesta.

Ensihoitajat tutkivat potilaan, arvioivat päivystyshoidon tarpeen ja potilaan kyvyn selviytyä itsenäisesti, eli tekevät arvion hoidon tarpeesta. Tarvittaessa ensihoitajat kysyvät päivystävältä ensihoitolääkäriltä tai Akuutti24:stä puhelimitse, onko ambulanssilla hoitoon kuljettaminen tarpeen.

– Meidän on pakko jotenkin ohjata vähäisiä resurssejamme.

Muutama lukija arveli, että ambulanssin on pakko kuljettaa potilas, jos tämä itse vaatii sitä ensihoitajilta. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kuljetuksen tarve arvioidaan aina samoin perustein, ja kuljetukseen on oltava perusteltu syy. Ruotsissa käytäntö on toinen, ja siellä ambulanssin on vietävä potilas tämän haluamaan paikkaan.

Pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Markku Heikkilä korostaa, että pelastuslaitoksen ensihoitajat kuljettavat potilaita, kuten terveydenhuollon viranomaiset päättävät.

– Pelastuslaitos on palveluntuottaja, joka noudattaa ohjeita. Ohjeet ovat viime vuosina tarkentuneet ja lisääntyneet, kun viranomaiset ovat vaihtuneet ja päivystystoimintaan on tullut muutoksia, Heikkilä toteaa.

Lahti on hankkinut ambulanssipalveluita säästeliäästi. Lahdessa on koko ajan lähtövalmiudessa kolme ambulanssia, ja sen lisäksi päiväyksiköitä.

Esimerkiksi noin 46 000 asukkaan Hyvinkäällä ambulansseja on lähtövalmiudessa jatkuvasti neljä ja noin 97 000 asukkaan Kuopiossa viisi. Toisaalta väkiluvultaan Lahtea suuremmassa Oulussa ambulansseja on lähtövalmiina jatkuvasti myös vain kolme.

Vuodenvaihteessa ambulanssien saatavuus ja hoitotaso paranee Lahdessa ja eri puolilla maakuntaa, mutta samalla kustannukset nousevat. Ensihoidon kustannusten on arvioitu kasvavan 1,9 miljoonaa euroa vuodessa. Siitä ei vielä ole selvyyttä, kuinka kuntien kustannukset jaetaan ensi vuodesta alkaen.

Vuodenvaihteen jälkeen asuinkunnan ei pitäisi enää vaikuttaa ambulanssien saatavuuteen maakunnan eri osissa.  Uudesta palvelutasosta on päätetty vuoden 2010 ensihoidon tehtävämäärien perusteella.

– Sen jälkeen ensihoidon tehtävät ovat lisääntyneet 12 prosenttia. Uusi tasokaan ei ole hyvä, vaan kohtuullinen, Rive toteaa.

Vaikka palvelutasopäätös muuttaa sairaankuljetuksen järjestämistavan, kuljettamisen kriteerit pysyvät ennallaan. Kyytiin ei siis pääse nykyistä helpommin, mutta odotusajat voivat lyhentyä.

Kiireettömiä kuljetuksia on karsittu ambulansseilta ohjaamalla potilaita omien kyytien käyttöön, ja kuljettamalla kiireettömiä siirtokuljetuksia tarvitsevia potilaita paaritakseilla. Lahdessa ambulanssien käyttöaste on reilusti yli 50 prosenttia.

– Vähäinen määrä ambulansseja on ollut pitkä perinne, eikä siihen voine osoittaa syyllistä. Kaupunki on ollut tyytyväinen, kun on saanut sairaankuljetuksen edullisesti.

Nyt ambulanssit kuljettavat kiireettömiä potilaita aina, kun kiireellisiä ajoja ei ole. Vuodenvaihteessa kiireellinen sairaankuljetus eriytetään kiireettömästä ja siirtokuljetuksista. Esimerkiksi Asikkalasta ei oma ambulanssi enää tuo kiireettömiä potilaita Lahteen, vaan sinne lähtee auto kaupungista. Näin kunnassa oleva auto on valmiina hätätapauksia varten.

Kyydittä jääneet valittavat

Pelastuslaitokselle ja ensihoitokeskukselle tulevista reklamaatioista merkittävä osa käsittelee potilaan kuljettamatta jättämistä.

– Asiakkaan kanssa yritetään päästä yhteisymmärrykseen, mutta aina se ei onnistu. Joskus lähelle tulee kiireellisempi ja vaativampi tehtävä, jolle ambulanssi joutuu lähtemään nopeasti, ensihoitopäällikkö Sami Rive Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymästä kertoo.

Silloin kiireettömämpi potilas joutuu odottamaan, ja tilanne voi tuntua asiakkaasta epäreilulta. Ensihoitajat eivät aina voi jäädä keskustelemaan kiireellisemmän hälytyksen aiheesta tai syystä tarkemmin.

– Sekin on huono tilanne, jos alueen ainoa ambulanssi lähtee kuljettamaan kiireetöntä potilasta, ja sen vuoksi kiireellisemmälle tehtävälle joudutaan ajamaan 30 kilometrin päästä, eikä ehkä ehditä ajoissa, ensihoitopäällikko Rive toteaa.

Toisinaan potilaan kuljettamatta jättäminen on johtanut omituiselta näyttävään tilanteeseen.

– Ensihoitajat ovat voineet todeta potilaan pääsevän hoitoon omalla kulkuneuvolla, ja hänet on autettu esimerkiksi läheisen autoon. Sen jälkeen ambulanssi on vapautunut ottamaan seuraavan tehtävän, joka on voinut tulla sairaalaan. Silloin ambulanssi on saattanut ajaa potilaan kyydin perässä samaan paikkaan, johon omaan kyytiin siirrettyä potilasta ei viety, pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Markku Heikkilä kertoo.

– Tieto uudesta tehtävästä on tullut vasta jälkeen, kun tehtävä on kuitattu hoidetuksi. Hölmöltä tämä on epäilemättä näyttänyt, jos näin on tapahtunut.

Etelä-Suomen Sanomat 28.7.2012

Juttu oli osa vuorovaikutteista juttukokeilua.

*********************************************

Verkossa ilmestymeet jutut

Ensihoito: Ambulanssit ajavat Lahdessa kiireellä

28.7.2012 7:10 – Timo-Pekka Heima
Ilman ambulanssikyytiä jääminen närästi monia, kun ESS kysyi lukijoiden kokemuksia aiheesta. Kuka tahansa ei pääse hoitoon ambulanssilla, vaan potilaan on oltava välittömän päivystyshoidon tarpeessa. Lahdessa ambulanssit ovat olleet varsin kuormitettuja. 

Kaupungissa on tällä hetkellä jatkuvasti ajossa 3 ambulanssia vuorokauden ympäri. Lisäksi on päiväyksiköitä. Ensihoitajat ovat hankalassa tilanteessa, koska vähemmän kiireisten potilaiden kuljetuksesta voi aiheutua vaaratilanne, jos ambulanssi ei ehdi kiireelliseen tehtävään toisen kuljetuksen takia.

Vuodenvaihteessa kiireellinen sairaankuljetus eriytetään, kun nykyisin samat autot ovat kuljettaneet kiireettömiä potilaita ja kiireellisiä tapauksia. Ambulanssi on aiempaa useammin varalla odottamassa ja heti valmiina lähtemään kiireellisiin hälytyksiin.

Sosiaali- ja terveysyhtymän valtuusto päätti kesäkuussa ensi kerran, millainen palvelutaso ensihoidossa on vuodenvaihteesta alkaen. Sosiaali- ja terveysyhtymän ensihoitokeskus ottaa vuodenvaihteessa hoidettavakseen vaativan hoitotason sairaankuljetuksen. Pelastuslaitos toimii yhteistyössä ensihoitokeskuksen kanssa ja tuottaa merkittävän osan ensihoitopalveluista. Lisäksi Hartolassa ja Sysmässä ensihoitopalvelua tuottaa Hartola-Sysmä Sairaankuljetus Oy ainakin vuoden 2014 loppuun saakka.

Joissain maakunnissa ensihoito on siirretty kokonaan sairaanhoitopiirien vastuulle. Esimerkiksi Etelä-Savossa koko ensihoito siirtyy sairaanhoitopiirille parin vuoden siirtymäajan kuluessa.

– Ensihoito ollut pirstaloitunutta ja palvelutaso on vaihdellut asuinkunnan mukaan. Jatkossa kuntarajoilla ei ole väliä, vaan asukkaat saavat kaikkialla samantasoista ensihoitoa. Lainsäätäjä eli eduskunta on halunnut saada kansalaiset tasa-arvoiseen asemaan, toteaa ensihoitopäällikkö Sami Rive Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ensihoito- ja päivystyskeskuksesta.

Takavuosina Hollolan ambulanssi saattoi ajaa Lahden poikki hälytysajossa Kukkilaan, jonne ei voinut kaupungin ambulanssi ajaa. Vielä viime aikoinakin ambulanssien saatavuudessa on ollut alueellisesti eroja.

Kuntarajojen merkitys on vuosien varrella vähentynyt, ja vuodenvaihteessa niiden merkitys poistuu kokonaan. Päijät-Hämeeseen syntyy tuolloin ensihoitoon kolme toimintajohtoaluetta. Alueet ovat Lahti sekä Päijät-Häme pohjoinen ja etelä.

Vuodenvaihteessa käytäntöön tuleva uusi palvelutasopäätös muuttaa sairaankuljetuksen järjestämistavan, mutta kuljettamisen kriteerit pysyvät ennallaan. Kyytiin ei siis pääse nykyistä helpommin, mutta odotusajat voivat lyhentyä.

Lisää ensihoidosta lauantain Etelä-Suomen Sanomissa.

Tämän jutun teossa kokeiltiin vuorovaikutteisuutta: toimittajalle voi ehdottaa näkökulmia ja haastateltavia. Juttu perustui merkittävissä määrin lukijoiden kokemuksiin. Lue lisää toimittajan blogista.

ESS.fi
Sairaankuljetuksen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta sairaanhoitopiireille vuoden 2013 alussa. Kokonaisuuden nimi muuttuu samalla ensihoitopalveluksi. 

Terveydenhuoltolain saneleman uudistuksen tarkoituksena on tasapuolistaa ensihoidon saantia eri alueiden välillä.

Terveydenhuoltolaissa annetaan ohjeistus siitä, kuinka ensihoidon tarve pitää arvioida. Lisäksi asetuksessa annetaan ohjeet henkilökunnan koulutus- ja pätevyysvaatimuksista.

Ensihoidon palvelutasossa on Suomessa tähän asti ollut eroja eri alueiden välillä. Uuden lainsäädännön tarkoituksena on tasoittaa nimenomaan näitä alueellisia eroja.

Muutos on suuri, sillä laki antaa aiempaa yksityiskohtaisemmat ohjeet ensihoidon järjestämisestä. Tähän asti kunnat ovat soveltaneet kansanterveyslakia ja sairaankuljetusasetusta omien mittareidensa mukaan.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s