MuroBBS:n jahtaama heijastinliivihuijari käräjillä

IMG10350. Aamu Kehä I:llä“Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka”, määrätään journalistin ohjeissa. Vaikka tällä blogilla ja journalismilla onkin aina ollut hyvin epämääräinen suhde (voisikin pohtia sitä joskus), seuraan nyt vähän eteenpäin aihetta, jota käsittelin tässä blogissa neljä vuotta sitten.

Kirjoitin tuolloin laajasta huijausten ketjusta, johon kuului esimerkiksi lasten heijastinliivien kauppaamista huomattavaan ylihintaan.

Huijausta olivat selvittäneet Plazan MuroBBS-palstan keskustelijat, jotka listasivat huijaukselta vaikuttavia palveluita yksi toisensa perään. Kaikki näyttivät johtavan lopulta saman tekijän jäljille. Tekijäksi epäiltykin ilmaantui keskusteluun uhoamaan virolaisilla asianhoitajilla.

Nyt STT kertoo lasten heijastinliivitapauksen edenneen käsiteltäväksi Helsingin käräjäoikeuteen. Mistään pienestä huijauksesta ei ole ollut kyse, vaan “syyttäjän mukaan kahden yhdistyksen nimissä erehdytettiin kymmeniätuhansia ihmisiä lahjoittamaan rahaa, yhteensä noin puolitoista miljoonaa euroa.”

STT kertoo edelleen, kuinka “Poliisin mukaan Suojatie-nimisessä kampanjassa markkinoitiin muun muassa heijastinliivejä ja Lasten liikennekoulu -oppaita. Vain pieni osa summasta meni ilmoitettuun tarkoitukseen.”

Nyt kun katson äskettäin viestintäoikeuden kurssilla oltuani ja Päivi Tiilikan Journalistin sananvapaus -kirjaa luettuani tuota taannoista merkintää, on se oikeudellisesti lähellä harmaata aluetta. Ihan laiton merkintä (kunnianloukkaus tai yksityisyyttä loukkavan tiedon levitys) se ei kuitenkaan ehkä ole ollut. Olen suhtautunut henkilöiden nimiin varovasti: oikeudellisesti voisi olla eri asia sanoa, että tämä mies, kuin sanomani tämännimiseksi esittäytynyt mies.

Vanha blogimerkintä on muuten jännä asia kunnianloukkausta ajatellen. Loukkaus on tapahtunut periaatteessa vuonna 2007, ja oletettavasti se olisi jo vanhentunut (joo, Tiilikassa on vielä vähän luettavaa). Toisaalta loukkaus jatkuu periaatteessa edelleen, kun teksti on julkisesti saatavilla.

Toisaalta jos epäilty osoittautuu syylliseksi, silloin tuomiosta kertominen ei loukkaisi oletettavasti enää kumpaakaan, koska kyse on yhteiskunnallisesti melko merkittävästä asiasta. Lisäksi henkilö, joka huijaa kymmeniltätuhansilta ihmisiltä yhteensä 1,5 miljoonaa euroa, voi todennäköisesti olettaa tapauksen kiinnostavan esimerkiksi mediaa, ja näin tulevan julkisuuteen.

Tuota vanhaa tapausta penkoessa muokkasin blogin arkistoa samalla sen verran, että siirsin Yahoon ja Microsoftin kariutunutta kauppaa käsitelleen osion kokonaan omaksi merkinnäkseen.

Huomioita Kauhajoen joukkomurhan uutisoinnista

Tänään aamupäivällä miesopiskelija surmasi ampumalla 10 ihmistä kauhajokelaisessa koulussa ja kuoli myös itse myöhemmin vammoihinsa ammuttuaan itseään. Ylen uutinen. Tämä merkintä sisältää lähinnä omia huomioita eri medioiden toiminnasta Kauhajoen tapauksen uutisoinnissa, syiden yms. spekulointi saa puolestani jäädä muille ja tai myöhemmäksi. Toistaiseksi Jokela-tyylisiä ylilyöntejä ei ole taidettu uutisoinnissa harrastaa, vaan on haastateltu enimmäkseen sivullisia ja keskitytty viranomaislähteisiin.

Maakuntalehti Ilkalla oli oletettavasti hyvä asema tapauksen uutisointiin, ja aluksi Ilkka taisikin saada uutta tietoa ensimmäisenä ulos, joskin Ilkka väitti ampujaa heti alkuunsa kuolleeksi jonkin lähteen perusteella. Yhden jälkeen lehden nettisivu oli jatkuvasti jumissa eikä uutisia sivulla päivitettävän puoleentoista tuntiin lainkaan. Ehkei lehdestä enää itsekään päästy omalle nettisaitille, tai sitten ei ehkä ehditty. Nettisivusta ei näytetty saavan myöskään minkäänlaista kevyempää versiota ulos, jotta sivu olisi pysynyt pystyssä. Ilkan pääuutinen ampumisesta.

Ilkka kertoi yhden aikoihin, että ammuskelussa olisi loukkaantunut kymmeniä ja kuollut useita, mutta loukkaantuneiden määrä osoittautui myöhemmin paljon pienemmäksi. Yle kirjoitti ampujasta kello 12:57: “Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitajapiirin johtajaylilääkäri kertoo, että Kauhajoella ammuskellut nuorukainen olisi surmannut itsensä välikohtauksen jälkeen. Uutistoimisto AFP kertoo kuitenkin poliisin pidättäneen hänet.” Ylekin siteerasi Ilkan arviota kymmenistä loukkaantuneista, Ilta-Sanomat väitti samoin ennen yhtä loukkaantuneita olevan kymmenen omien lähteidensä perusteella.

Iltalehti kevensi ulkoasuaan nopeasti ja mainoksetkin kaikkosivat. Yhden aikoihin IL mainosti etusivulla yli tunnin, kuinka ruumiita kannetaan ulos koulusta, muttei tästä taidettu missään jutussa suuremmin kertoa. Jos etusivun päivitys uutistoimitukselta välillä hieman tökki, oli IL:n markkinointiosasto ainakin rivakkana: jo puoli kahden aikoihin IL mainosti Google-haun Kauhajoki -yhteydessä tekstimainoksella uutisia ampumavälikohtauksesta. Myöhemmin Maikkari mainosti myös saman haun yhteydessä, nyt mainokset näyttävät kaikonneen.

Ilta-Sanomissakin netin ulkoasua kevennettiin, uutisia saatiin nopeasti julki (ensimmäinen kello 11:12) kuten Iltalehdessäkin eikä nettisaitti ainakaan itselläni kaatunut. Ehkä kaistaa lainattiin Taloussanomilta, joka siirtyi iltapäivällä näkymään pelkkänä tekstiversiona. Yleisesti iltapäivälehdet tuntuivat johtavan uutisoimista ja kertovan asiat ensimmäisinä Ylen kanssa. Iltapäivälehdet ja HS ehtivät julistaa ampujan kuolleeksi Ilkan tietojen perusteella noin tunniksi, kunnes tämä saatiin taas uutisissakin uudestaan henkiin yhden jälkeen. Iltalehti spekuloi lähteen perusteella mm. koulun räjäyttämistä. Iltalehti otsikoi kello 11:27 seuraavasti: “Koulussa sisällä oleva: “Mustiin pukeutunut henkilö ammuskellut””, mutta juttu on sittemmin poistettu verkosta. Hetkeä myöhemmin IL on jo julkaissut uusia havaintoja paikalta.

Hesari näytti jääneen uutisoinnissa aluksi statistin rooliin, pari ensimmäistä tuntia päiviteltiin yhtä uutista STT:n ja Ylen tiedoilla, ja se ensimmäinen juttukin ilmaantui vasta vajaa puoli tuntia IS:n jälkeen. Ennen kahta HS tiesi kertoa, kuinka “Ampujaksi epäilty asui yksin kissansa kanssa“. Mistä tosin jää mietityttämään, kuinka paljon ampujan kissalla nyt on tämän asian kannalta merkitystä. Puoli kolmelta Kauhajoelle oli jo saatu HS:n toimittaja, joka hesarimaiseen tyyliin kuvaili katuja “kuolleen tyhjiksi” ja kertoi myös, että koulussa ollut tulipalo olisi johtunut liesien jäämisestä päälle jossain luokassa. Myöhemmin tuo tieto tulipalon syystä näyttää HS:n uutisesta kaikonneen. Illemmalla Hesarissakin on päästy vauhtiin ja saatu Kauhajoelle lisää väkeä kuvailemaan tunnelmia.

Paperilehdessä HS aikoo noteerata Kauhajoen Jokelaa suuremmaksi onnettomuudeksi, päätoimittaja kertoo blogissaan ettei huomisen HS:n kannessa ole mainoksia. Jokelaa seuranneena päivänä HS:n kannessa oli iso H&M:n mainos.

Uusisuomi.fi näyttää enimmäkseen keskittyneen uutisten kopiointiin (esimerkki), tai siis siteeraamiseen varsinkin Ylen radiolähetyksistä ja Maikkarilta. Omia uutisia ei juurikaan ole, mutta kun uutinen kopioidaan jostain muualta ja julkaistaan tarpeeksi nopeasti, saadaan näin Ampparit.com -kävijöitä haalittua omalle sivulle. Varsinkin jos uutinen kopioidaan muusta lähteestä kuin toisen median nettisivulta, kuten Ylen radiolähetyksestä. Uusisuomi.fi näyttääkin ottaneen kaiken mainostuottoilon irti ampumauutisten tuomista lisäkävijöistä: sivuilla olivat iltapäivällä kaikki tavanomaiset mainokset ja toisinaan ilmaantui sivun sisällön hetkeksi peittävä iso Soneran mainoskin näytölle. Lisäkävijöitä ilmeisesti saatiinkin kun US:n sivut takkuilivat iltapäivällä. US:n uutinen ampujan videon katoamisesta Youtubesta.

Yle vaikuttaa hoitaneen uutisoinnin todenmukaisesti ja nopeasti, missä lienee suuresti auttanut Ylen Pohjanmaan radio. Kuuntelin Pohjanmaan radion suoraa lähetystä netistä, ja uutta tietoa tuli nopeasti ja asiallisesti. Lähetys toimi ongelmitta kuten Ylen nettisivut muutenkin. Jossain ehdittiin jo kitistä miten Yle on tuhlannut liikaa rahaa palvelimiinsa, mutta jonkun viestimenhän se on toimittava silloinkin, kun kävijöitä on todella paljon. Yle myös välittää hätäkeskusten tiedotteita nettisivuillaan. Ylen ohella Kaleva tuntuu myös uutisoineen tapahtumista asiallisesti ja melko kattavasti, STT:tä suuresti hyödyntäen. Kaleva huhusi päivällä tekijää oululaiseksi ja kaivoi nopeasti tekijän profiilin Irc-galleriasta.

Ei näin -henkisiä uutisia

-Aamulehti.fi: “Katso Kauhajoen ammuskelun mieleenpainuvimmat kuvat galleriassa.
Kauhajoen tragediasta on otettu lukemattomia uutiskuvia, jotka varmasti syöpyvät suomalaisten mieliin. Katso ammuskeluun liittyviä koskettavia kuvia galleriassa.” Kaikkien mieliin varmasti syöpyykin kuva vaikkapa palomiehen selästä jossain päin Kauhajokea.

-Keskisuomalainen: Pappikin murtui itkuun. Lähestyy mautonta itkemisellä mässäilyä, menty kuvaamaan surevia nuoria kirkkoon asti. Tämä itkujournalismi päässee keskiviikkona kunnolla vauhtiin.

Miksi muuten puhutaan ampumavälikohtauksesta? Välikohtauksesta tulee mieleen joku vähän riitaa vakavampi asia, ja ampumavälikohtauksesta voidaan puhua silloinkin kun joku kiukuissaan vähän poksauttaa pyssyllä ilmaan. Joukkomurha on ruma sana, mutta tässä tapauksessa todenmukaisempi. Suomessa on kuluneen vuoden aikana tehty kaksi joukkomurhaa.

Itse huomasin uutisen ensimmäistä kertaa haukatessani juustohampurilaista ja lukiessani samalla kännykästä HS:n tekstiuutisia ennen puoltapäivää.

Aiheesta muualla:
Jaiku-keskustelu: Taas ammutaan
– BBC: Finnish college gunman kills 10
– Bloomberg.com: Finnish Student Kills 10 at College, Commits Suicide
AP:n uutinen
Murha.info -keskustelu
Kuvakaappaus ampujan profiilisivusta Irc-galleriassa

Ravintolakritiikin kritiikki

Verkkokeskustelu nousi taas uutisiin asti erään helsinkiläisen ravintolan suututtua kritisoinnistaan, kuten moni tämänkin blogin lukija lienee jo muualta havainnut. Tarkempi selostus esim. Erkalla, linkkikooste.

Tätä mainittiinkinkin jo tulevaisuudessa käytettävän esimerkkinä huonosta yritysviestinnästä ja markkinoinnista. Samalla se on kiinnostava esimerkki myös bloggaajien toimintatavasta: kun yritys alkaa ilkeäksi, lähdetään sitä dumaamaan joukolla ja hyödynnetään siinä omaa valta-asemaa Googlen hakutuloksissa. Perinteinen mediahan ei harrasta tällaista yritysten kohdalla, vaan se keskittyy tekemään saman yksittäisille, näkyville ihmisille, kuten vaikkapa Kanervan Ilkka on ehkä huomannut.

Tässä tapauksessa dumaamiseen on kyllä aihettakin, mutta tällainen joukkohaukkuminen on mielestäni vähän arveluttavaa, vaikka olenkin aiemmin itse tehnyt saman eräälle mainostoimistolle kun aihetta oli silloinkin. Haukkumisen kohde on molemmissa tapauksessa todettu oikeaksi, mutta vastaavanhan voisi jossain määrin lavastaakin. Toisaalta mitä Google mahtaa ajatella hakutulostensa käytöstä tämäntyyppiseen kampanjoimiseen? Joskin kävin Erkan kommenteissa jo eilen toteamassakin, että parin viikon päästä tätä tapausta tuskin muistavat enää muut kuin tästä itse kirjoittaneet ja Googlella ravintolan nimeä hakevat, jotka asiakaskunnassa lienevät kuitenkin vähemmistönä.

Hieman mietityttää myös, joudunko vastaavaan tilanteeseen vielä itse raportoidessani ravintolakäynneistäni satunnaisesti Vielä yhdet -blogissa, joskin keskittyen enemmän juoma- ja pikaruokapuolen asioihin. Tähän mennessä yhtään baari- tai ravintolakäyntiä ei ole tarvinnut lisätä “en suosittele” -kategoriaan, mutta joskushan sekin varmasti tulee vielä eteen. Kävijämäärien puolestahan tällainen pikku kohu olisi todennäköisesti vain tervetullutta, ja tulisipa sille vuosia maksamalleni oikeusturvavakuutuksellekin käyttöä jos käräjille asti päästäisiin. Ja paljon hyviä bloggausaiheita!

Tiistain muita asioita: Helsingin talonvaltaajat ovat alkaneet majoittaa romanikerjäläisiä ja kutsuvat näitä lisää Suomeen. Takuuvarma kihinän ja keskustelupalstapahennuksen aiheuttaja tietyille ihmisryhmille, jos aihe uutisoitaisiin vaikka HS:n kaupunkisivuilla.

Kauppalehden uutisblogissa mietitään, miten käy tuottavuuden kun 1980-luvun Y-sukupolvi tulee työpaikoille. Lehden mukaan me vuoden 1980-jälkeen syntyneet haluamme palkkiomme heti emmekä vasta jouluna koska olemme kärsimättömiä, ja mielellämme tekisimme myös mahdollisimman vähän töitä. Toisaalta saatamme olla kärsimättömyyden ohella myös järkeviä, koska olemme ennen joulua ehtineet lukea sata uutista YT-neuvotteluista, kenties päättäneet määräaikaisuutemme jo marraskuussa tai olemme ehkä saaneet itse kenkää yrityksen jouduttua konkurssiin pieleen menneen yritysviestinnnän ja verkosta alkaneen ostoboikotin vuoksi. Kansantalouden kannalta saattaa olla myös järkevää pyrkimys lyhyeen työaikaan, koska milläs ihmeen ajalla me tätä kaikkea kulutukseen pohjautuvaa taloutta ehdittäisiin pitää pystyssä, jos koko ajan pitäisi olla töissä?

Lisäys klo 11:20: HS:n Nuevo Latino -ravintolasta kirjoittama uutinen näyttää nousseen vuorokauden luetuimmaksi uutiseksi lehden nettisivuilla. Sinänsä melko pienimuotoinen asia kiinnostaa siis ihmisiä Hesarinkin sivuilla.

Töhrintä lisääntyi Nurmeksessa ja Kemijärvellä

Töhryjen määrä on lisääntynyt kaikissa Suomen radanvarsikaupungeissa Helsinkiä ja Espoota lukuunottamatta, kertoo Helsingin kaupungin Stop töhryille -projekti. Yleisten töiden lautakunnalle antamassaan esityksessä Stop töhryille -projektin virkamiehet kertovat seuraavaa:

“Töhrintä ei valitettavasti ole yhteiskunnassa poissa muodista, joten sen suhteen täytyy koko ajan olla varpaillaan. Esimerkiksi Vantaa on erittäin pahasti töhritty kaupunki. Töhrintä on huolestuttavasti lisääntynyt myös Helsinkiä ja Espoota lukuun ottamatta kaikissa Suomen radanvarsikaupungeissa.”

Sattumoisin Stop töhryille -projekti muuten toimii vain mainituissa Helsingissä ja Espoossa.

Helsingin töhryvirkamiehet ovat tehneet melkoisen työn kartoittaessaan töhryjen määrän kaikissa Suomen radanvarsikaupungeissa, joita ovat muun muassa Kemijärvi, Nurmes, Lieksa, Pieksämäki, Tampere, Turku ja Ähtäri. Tiettävästi kun mikään muu taho Suomessa ei kokoa tilastoja töhryjen määristä eri kaupungeissa.

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos selvittää kyllä vahingontekorikosten määriä, mutta näissä selvityksissä töhrinnän osuutta ei yleensä ole eritelty.

On siinä tekemistä ollut, kun Nurmeksessakin paikalliset konstaapeli Reinikaiset ovat ajelleet pitkin radanvarsia toteamassa, että joo-o, kyllä se on tuonne yksi kirkkovene piirretty, eipä tainnut ennen tuossa tuommoista olla, ja sitten on soiteltu tutkimustulokset Helsingin kaupungin virkamiehille. Näinhän on varmasti tehty, koska muutenhan väite tähryjen lisääntymisestä perustuisi vain virkamiesten musta tuntuu -fiilikseen, jolla on kätevä perustella omia esityksiä.

Onneksi töhrintä on sentään Stop töhryille -projektin mukaan lisääntynyt vain radanvarren kaupungeissa, joten esimerkiksi Parikkalan ja Rantasalmen kunnissa voidaan huokaista helpotuksesta.

Ylen Aikaisen uutiset kertoi viime viikolla, että Helsingin kaupunginvaltuutetut kokevat vallan valuneen virkamiehistölle. Valtuutetuille tehdyssä kyselyssä todettiin myös, että kaupunginhallituksellakin on valtuutettuja enemmän valtaa, ja että asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ovat huonot.

Mutta onneksi virkamiehet sentään näyttävät paneutuvan valtavalla tarmokkuudella lautakunnille tehtävien esitysten valmistelemiseen ja samalla vielä huolehtivat, että maakuntien virkamiehistölläkin riittää puuhasteltavaa.

Erottiko media Ilkka Kanervan?

Ikestä on tänään kirjoitettu jo rivi jos toinenkin, mutta täytyyhän sitä vielä itsekin päästä ministerin eroa kommentoimaan. Usein tapanani on ollut silittää isoja medioita vastakarvaan, mutta Kanervan tapauksessa en katso sitä tarpeelliseksi. Media teki työtään, ehkä turhan hyökkäävästi ja liiallisten kohu-alkuisten otsikkojen kera, mutta muuta valittamista ei itselläni ole.

Useamman kohua kommentoineen mielestä media aiheutti Kanervan eron. Itse en tätä mielipidettä jaa, Kanerva itse sai kohun aikaiseksi kiertelemällä totuuden rajoille saakka viestiensä sisällöstä puhumista.

Median ajojahdista voidaan kyllä puhua, mutta ajojahti vaatii sen toisenkin osapuolen. Ike olisi voinut jarruttaa kohua monta kertaa, muttei jostain syystä tätä kunnolla yrittänyt.

Esimerkiksi Kanerva olisi voinut tehdä Hymyn paljastuksen tyhjäksi kertomalla itse jo muutama viikko sitten, että mitäs tulikaan viestiteltyä. Silloin viestien pitäminen lööpeissä päiväkausien ajan olisi muuttunut huomattavasti hankalammaksi. Jos ministeri olisi samalla osoittanut uskottavasti katumustaan ja puolue läksyttänyt tätä sopivasti, ei ero olisi ollut mikään välttämättömyys.

Vaikka alapääviestien lähettäminen on ministerille noloa, olisi se luultavasti voitu vielä katsoa yksityisasiaksi. Sitä kuitenkaan ei enää voida, jos ministeri kiertelee ja valehtelee kaikelle kansalle viestittelyistään, koskivatpa viestit sitten mitä asiaa tahansa.

Kohua seuranneena ihmetytti, miksei Kokoomus tullut näkyvästi ministerinsä tueksi. Ja näin viikonlopun jälkeen tuntuu, että puolueessakin taidettiin odottaa viestien julkaisemista, jotta asiasta saataisiin muodostettua mielipide.

Jos taas puolueen täytyy odotella jonkun juorulehden ilmestymistä saadakseen tietää, mitä yksi puolueen tärkeimmistä henkilöistä on oikeasti viestitellyt, on jo silloin käsillä tekstiviestejä paljon pahempi ongelma. Tässä vaiheessa median ajojahtikin muuttuu melko yhdentekeväksi, koska tuskin millään puolueella voi olla ministeriä, jonka tekemisten todellinen laita saadaan puolueessakin tietää vasta juorulehden ilmestyttyä lehtitelineisiin. Nyt totuus valkeni Kataiselle ilmeisesti vasta edellisenä iltana, eikä mitään enää ollut tehtävissä.

Hauskin Kanerva-kohusta aikaansaatu otsikko löytyy muuten Markkinointi&Mainonnasta: Ike kaatui kikkeliinsä.

Julkaistu 1.4.2008 osoitteessa viima.blogsome.com. Lue merkinnän kommentit täältä.

Jyrki, Jyrki!

Päivitys 23:50. Mielenosoitus on uutisoitu varsin näyttävästi, eikä itselläni ole enää aiheesta juurikaan uutta sanottavaa. Lisäsin vielä erillisen kuvasivun tapahtumasta. Harmi, etten ehtinyt kuunnella enempää puheita, olisin halunnut nähdä, olisinko saanut asiallisesti raportoitua tämän Veltto Virtasen puheenvuoron. Tuhat sanaa -blogissa on linkkejä paikan päällä kuvattuihin ja lähetettyihin videoihin.

Samalla tuli testattua suoraa raportointia tapahtumapaikalta kännykän välityksellä, en muistaakseni ole aiemmin tällaista tapahtumapaikalta bloggaamista harrastanutkaan. Nopeudessa tuli voitettua isommat mediat, mutta suora videokuva paikan päältä ehtii tietysti ensimmäisenä kaikkien nähtäville. Mutta hyvin tämä onnistui ainakin teknisesti, tätä voisi kokeilla joskus toistekin. Välineistöksi riitti Nokian N73-kännykkä ja Flickr, johon olin etukäteen määritellyt kuvien lähettämisen suorana tähän blogiin sähköpostiviestillä. Oikeastaan ainoaksi ongelmaksi muodostui kirjoittaminen, kännykän pitempiaikainen näpyttely kylmässä talvi-ilmassa ei ole kovin mukavaa.

*******

Jyrki, Jyrki!, originally uploaded by viima.

Vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi nostatti raikuvat huudot ja aplodit saatuaan puheenvuoron. Kasvi kysyi, mistä esimerkiksi poliisi tietää, millaista keskustelua nettisensuurista on Hollannissa käyty, ja hämmästeli, miten rumasti korkeillakin tahoilla on sensuurin vastustajista puhuttu ja yritetty lyödä lapsipornoleimaa näiden otsaan.

Ennen puheiden alkua mielenosoittajat ihmettelivät iskulauseellaan, miksei isompi media ole piitannut sensuurikeskustelusta. Nyt paikalla oli sankoin joukoin niin perinteistä mediaa, tv- kuin lehtikuvaajiakin, ja mielenosoitus lienee myös yksi näkyvimmin kansalaismediaraportoiduista tapahtumista viime aikoina. Poistuin itse paikalta kesken Kasvin puheen, ruokatunti ei pitempään viipymiseen riitä. Ja toisaalta tämä mielenosoitus raportoitanee erittäin kattavasti muutenkin.

Lisäys klo 13.55, digikameralla otetut kuvat: Jyrki Kasvi aloittamassa puhettaan. Isompi kuva.
IMG1511. Sensuurimielenosoitus

Mielenosoittajia. Isompi kuva.
IMG1507. Mielenosoittajia

Nettiä suojeltava Suvi Lindéniltä

Satuin päivällä huomaamaan Googlen kautta Ylen uutisotsikon “Lapsipornokeskustelu herätti Lindénin huolen“. En ehtinyt silloin lukea itse uutista, mutta huokaisin tyytyväisyydestä: lopultakin ministeritasolla on havahduttu viime päivien keskusteluun, jossa on kritisoitu voimakkaasti poliisin keräämiä lapsipornon sensurointilistoja. Listoille kun on päätynyt joukoittain sellaisiakin sivuja, joilla ei ole lapsipornon kanssa mitään tekemistä.

Hyvä, että ministerikin seuraa kansalaisten mielipiteitä ja on huolissaan nykyisestä tilanteesta, jossa poliisi sensuroi sattumanvaraisesti tavanomaisia pornosivuja ja lapsipornon estolistojen kritisoimista, kuten Matti Nikin ja lapsiporno.infon tapauksessa.

Paitsi että. Ehdin vasta myöhemmin lukea itse uutisen ja olin jopa kevyesti tyrmistynyt. Ministeri näyttää tosiaan olevan huolissaan juuri yllämainitusta keskustelusta. Siitä, että tällaista keskustelua edes kehdataan käydä ja sananvapaudesta kehdataan puhua lapsipornon yhteydessä. Huolestuttavaa on ministerin lausunnon jyrkkyys: mahdollisista sensuurilistojen ongelmista ei mainita sanaakaan ja vaikutelmaksi jää, että sensuurin kritisoiminen olisi ministerin mielestä kiireen vilkkaa lopetettava, tietysti lasten edun nimissä.

Lindén kertoi myös asettaneensa oikein mediatyöryhmän, jonka tarkoituksena on suojella lapsia ja nuoria internetin ja sähköisten viestinten haitallisilta sisällöiltä. Kiinnostaisi tietää, mitä nämä haitalliset sisällöt sitten mahtavat olla? Addiktoivia nettipelejä, Suomi24:n keskusteluja vai kenties graffitisivustoja? Halutaanko nämä lisätä seuraavaksi poliisin estolistojen piiriin?

Mediatyöryhmään on nimetty myös sähköisen median edustajia. Isommat mediat ovat viime päivinä kiitettävästi tehneet selväksi, ettei niitä nettisensuurin jarruttaminen juurikaan kiinnosta. Hesari ja Yle ovat poliisin listojen ongelmista uutisoineet, STT toisinaan. Suuret mediat mielellään mouhottavat sananvapaudesta, näyttää se rajoittuvan lähinnä näiden omaan toimintaan eikä kansalaisten tai internetin sananvapauden puolustamiseen.

Esimerkiksi Iltalehti ei näytä kiinnittäneen sensuuriasiaan minkäänlaista huomiota, vaikka voisihan tästäkinvääntää “poliisi rajoittaa suomalaisten sananvapautta kohulistoillaan” -tyyppisiä otsikoita.

Sen sijaan Iltalehteä kiinnostaa näemmä edelleen Tanja Saarelan blogi, johon lehti on tällä kertaa pyytänyt Saimaalla kalastavalta mieheltä kommentteja. Saarela ehdottaa, ettei Saimaalla saisi norppien suojelemiseksi kalastaa verkoilla. Lehden haastattelemaa, verkoilla kalastavaa miestä suututtaa, jos kalastaminen verkoilla kielletään. Ohhoh. Uutinen.

Sensuurikritisoinnistani muuten katkesi paras kärki, kun perinteisesti tein hieman taustatyötä ja selasin läpi joitain poliisin estolistalla olevia sivuja. Käytin selailuun kännykäliittymään kuuluvaa Saunalahden mobiililaajakaistaa, jossa suodatus ei ole käytössä. Jouduin huomaamaan, että estetyissä sivuissa on kaikkea sairasta, myös lapsipornolta vaikuttavia sivuja, joiden sensurointi ei ainakaan minua haittaa. Toisaalta, maailma on pullollaan asioita, joita pidän yököttävinä ja epämiellyttävinä. Näiden kanssa on aika helppo selvitä: ei ole pakko katsoa, jos ei huvita. Eipä ole poliisia tähän mennessä tv:n ja sohvan väliin tarvittu.

Aiemmin:
Iltalehti ja ihmeellinen ironia (27.1.2008)

Aiheesta muualla:
– HS: Linden: Lapsiporno ei ole sananvapausasia
– Tekniikka&Talous: Poliisi sensuroi pornosuodatuksen rajoja koetelleen sivun
– Pala maailmaani: Jäljet pelottavat

Merkintä on julkaistu aiemmin osoitteessa viima.blogsome.com. Kommentit voi lukea tältä sivulta.

Iltalehti ja ihmeellinen ironia

Tanja Saarela kirjoitti kuluneella viikolla blogissaan Luis Vuittonin saapumisesta Helsinkiin ihmetellen samalla, eivätkö kotimaiset merkkituotteita myyvät liikkeet riitä. Saarelaa mietityttää myös, mahtavatko Helsinkiin rantautuneet kerjäläiset olla todellakin sellaista suurkaupunkimaista kehitystä, jota Helsinki kaipaisi. Oikeastaan Tanja Saarelan voisi kuvitellakin olevan iloinen Luis Vuittonin saapumisesta Helsinkiin, mutta kirjoituksen sävy on selvästi ironinen.

Iltalehden toimittajalle tällaisen ironisen kirjoituksen ymmärtäminen näyttää olleen kovin vaikeaa. Iltalehti revittelee jutulla, jossa kauhistellaan miten Tanja Saarela ihastelee rahan näkymistä ja riemuitsee uudesta ökyliikkeestä. Lehden mielestä Saarela pitää kotimaisten laatumerkkien liikkeitä köyhien impivaaralaisputiikkeina, vaikka Saarela kirjoituksessaan paremminkin puolustaa näissä myytäviä, laadukkaita tuotteita.

Iltalehden jutun jälkeen Saarela vielä täsmentää uudessa blogimerkinnässä aiemman kirjoituksensa olleen ironinen. Jostain kumman syystä Iltalehti ei ole nähnyt tarpeelliseksi uutisoida Saarelan uudempaa blogimerkintää millään tavalla.

Mietityttää, kuinkahan luotettavia Iltalehden monimutkaisemmista, yhteiskunnallisista aiheista kirjoittamat uutiset mahtavat olla, jos lehden toimittajat eivät edes tämän vertaa ymmärrä lukemaansa. Aiheesta enemmän Hupaisaa ajankulua tyhmille lapsille -blogissa.

Iltalehti on viime kuukausina tullut tunnetuksi myös useista uutisten kopioinneista muilta nettisivuilta ilman mainintaa uutisen lähteestä. Vuodenvaihteessa Iltalehti kertoi verkkosivuillaan Suomeen saapuvista venäläismatkailijoita jutulla, jonka oheen oli liitetty ryssät-nimeä ja nettiosoitetta käyttänyt kuva venäläisturisteista (eli ryssat.jpg).

Nähtävästi tällainen nettistrategia kannattaa, Iltalehti kun oli yli miljoonalla kävijällään viime viikolla suosituin TNSMetrix-mittauksessa mukana oleva sivusto. Ehkä Iltalehti haluaakin tarkoituksellisesti kohahduttaa tällaisilla älyttömyyksillä, saadaanhan näillä varmasti houkuteltua lisää kävijöitä esimerkiksi Iltalehden touhua ihmettelevistä blogeista.

Poliisi valehtelee oikeusasiamiehelle antamassaan selvityksessä

Oikeusasiamies sai lopulta valmiiksi poliisin toimintaa Smash Asemissa koskevan tutkimuksensa (YLE, HS). Oikeusasiamiehen moitteita poliisille on paikoin pidetty varsin rankkoinakin, mutta itse katson tuon lähinnä kevyeksi torumiseksi.

Selvitys perustuu liian suurelta osin vain poliisin antamiin selvityksiin, joissa poliisi kieltää toimineensa väärin missään vaiheessa tai millään tavalla. Muutaman virheen poliisi on myöntänyt, mutta osan niistäkin se olisi voinut kiertää kirjaamalla jo ennen itse mielenosoitusta tehdyt kiinniotot toisella tavalla. Pahimmat moitteethan tulivat ennen mielenosoitusta tehdyistä muutamasta kiinniotosta, joissa jokunen alkoholijuomia julkisesti nautiskellut henkilö vietiin lähes vuorokaudeksi putkaan.

Oikeusasiamies ei ole selvityksessään ilmeisestikään vaivautunut kuulemaan tarkemmin kantelujen tekijöitä. Monet kantelijoiden kertomista asioista olisi voitu varmistaa kuulemalla kantelun tehneitä tarkemmin ja yhdistelemällä hieman heidän kertomiaan asioita. Lisäksi yksikään poliisin liiallisesta voimankäytöstä tehdyistä rikosilmoituksista ei toistaiseksi ole edennyt käräjille asti. Syyttäjälle on lähtenyt yksi tai kaksi tapausta, muiden tutkinta on edelleen kesken.

Yleisen selvityksen ohella oikeusasiamies vastasi yksilöidymmin kanteluun, jonka tein kiinniotostani Asem-iltana. Mainittakoon, etten itse siis edes ollut koko mielenosoituksessa, vaan tulin Helsinkiin vasta iltakymmeneltä junalla Kuopiosta. Tulin kiinniotetuksi, kun olin kierrellyt keskustassa tovin. Tarkoituksena oli kävellä junalta sukulaisille Töölöön, mutta halusin mennessä vilkaista, näkyisikö mielenosoituksesta vielä jotain merkkejä tai tapahtuiko keskustassa vielä jotakin.

Poliisin mielestä olisin vapautunut kello 17:04, vaikka todellinen aika oli noin klo 19:00. Ei siinä kulu kahta tuntia, kun kävelee Roobertinkadulta rautatieasemalle, istahtaen matkalla toteamaan illalla mukana vielä olleiden muistikorttien kadonneen tavaroista ilman selitystä. Tästä muistikorttieni mystisestä takavarikosta oikeusasiamies toruikin poliisia: jos omaisuutta takavarikoidaan, olisi myös asiallista kertoa siitä takavarikon kohteelle.

Poliisi puolustaa asiaa kertomalla, miten he lähettivät kyllä sitten paria päivää myöhemmin postitse takavarikkopöytäkirjan, jossa kerrotaan myös muistikorttien takavarikoinnista. Mutta kun nyt uudemman kerran heidän lähettämäänsä pöytäkirjaa katsoin, ei siihen vieläkään ole ilmaantunut minkäänlaista mainintaa mistään muistikorteista. Epäselväksi on jäänyt, olisivatko kortit ikinä palautuneet takaisin, ellen olisi niitä itse poliisilta useampaan otteeseen vaatinut.

Poliisin mielestä ei myöskään ole ongelmallista takavarikoida tapahtumapaikalta otettuja kuvia useammaksi päiväksi, vaikka olisin itse niitä tänne verkkoon mielelläni laittanut. Kummallista kuitenkin on, miksi poliisi halusi muistikortit itselleen moneksi päiväksi? Kuvien kopiointi sellaiselta olisi vienyt muutaman minuutin, ja sen osaa todennäköisesti tehdä kuka tahansa tietokoneenkäyttötaitoinen poliisisetä tai -täti.

Poliisi on lisäksi raahannut tapahtumapaikalta pois Suomen Kuvalehden valokuvaajan ohella ainakin toisenkin ammattikuvaajan, joka kuitenkin oli laskettu vapaaksi jo samana yönä. Hän ei ilmeisesti ole kummemmin kertonut kokemuksistaan julkisuudessa, tai ainakin itseltäni se on jäänyt huomaamatta.

On oikeusasiamiehen tekemässä selvityksessä toki paljon hyvääkin, sentään muutama virhe on pystytty selvittämään, ja poliisi joutuu joutunee hieman pohdiskelemaan niiden kanssa.

Omien havaintojeni ja poliisin oikeusasiamiehelle toimittamien vastausten välillä on paikoin joitain pahoja ristiriitaisuuksia. Helsingin poliisi esimerkiksi väittää oikeusasiamiehelle, että kaikille kiinniotetuille tarjoiltiin lämmin ateria heidän ollessaan poliisin huomassa. Itse en koko kiinniottoni aikana lämmintä ruokaa nähnytkään, enkä muista kenenkään muunkaan lämpimän aterian syömistä mainostaneen, vaan paremminkin useimmat valittelivat nälkäänsä.

Poliisi väittää edelleen myös, että lääkäri tarkasti kaikki kiinniotetut mahdollisten vammojen varalta heti aamulla. Koko kiinniottoni aikana en itse tavannut lääkäriä missään vaiheessa, enkä kuullut tai huomannut kenenkään muunkaan lääkärintarkastuksesta puhuneen.

Äskeiset ovat toki melko pieniä yksityiskohtia, mutta silti hämmästyttää, miksi poliisi väittää niin tarmokkaasti kaiken olleen kunnossa, vaikkei käytännössä näin ole ollut. On kuitenkin aika ymmärrettävää, että kun otetaan kiinni jättimäinen määrä ihmisiä, ei kaikkea ehditä hoitaa samoin kuin tavallisena viikonloppuiltana. Poliisille tämän myöntäminen näyttää kuitenkin olevan mahdotonta. Selvyyden vuoksi pitäisi ehkä tehdä uusi kantelu ja vaatia vastauksia näihinkin kysymyksiin, mutta ehkä nyt annan asian tällä erää olla.

HS liioittelee Auvisen ihailua

Helsingin Sanomat kertoi puoliltaöin uutisessaan, kuinka Jokelan ampujaa ihaillaan netissä. HS väittää Jokelan surmaajan ajattelua sympatiseeraavan Facebook-ryhmän keränneen torstai-iltana 50 jäsentä. Viima-blogin toimituksen katsoessa puolenyön aikaan kyseistä ryhmää, oli jäseniä 11 kappaletta, eikä ryhmässä juurikaan keskusteltu. SC60_HS_kansi_081107

Muutamaa minuuttia myöhemmin Facebook poisti koko ryhmän sivustoltaan. Samalla Facebookista poistettiin muutama muukin Jokela-aiheinen ryhmä.  Poistetun ryhmän tilalle kuitenkin perustettiin alle tunnissa uusi, jossa mainostetaan Auvisen julistusta.

Paperi-Hesaria ei ainakaan voi syyttää Jokelan tapahtumilla mässäilystä. Aamun lehden etusivulla ei tapahtuneesta ollut merkkiäkään. Päinvastoin, vaateketju H&M mainostaa koko sivun ilmoituksessaan juhlien alkavan aamuyhdeksältä, kuva kannesta ohessa.

Iltapäivälehdet poistivat jo eilen mainokset verkkosivuiltaan, mutta HS on kaiken aikaa kaupannut sivuillaan surmauutisten ja Youtuben poistamien Auvisen videoiden ohessa mm. rahasto-osuuksia ja eQ-pankkia.