Tiedotusopin pääsykoe edessä? Vostokin valmennuspäivä auttaa

Uhosin taannoin valjastaa blogini Vostokin valmennuspäivän mainostamiseen. Nyt valjastan, ja tämä merkintä onkin suunnattu lähinnä niille, jotka havittelevat opiskelupaikkaa Tampereen yliopiston median, viestinnän ja teatterin yksiköstä, tiedotusopin oppiaineesta ja pohtivat osallistumista em. valmennuspäivään.

Minä en valmennuspäivään ole osallistunut enkä ole siellä ollut opettamassakaan, joten päivästä sai kertoa enemmän asiantuntija: Vostok ry:n puheenjohtaja Anu Kerttula osallistui valmennuspäivään keväällä 2009 hakijana ja viime keväänä valmennuspäivän järjestäjänä. Juttelin päivästä Anun kanssa löyhässä kysymys-vastaus-muodossa.

Tiedotusopin pääsykokeeseen on perinteisesti luettu nämä kaksi kirjaa:
Risto Kunelius: Viestinnän vallassa. Johdatusta joukkoviestinnän kysymyksiin, WSOY 2003
Janne Seppänen: Katseen voima. Kohti visuaalista lukutaitoa. Vastapaino 2001.

Hakijoita tiedotusoppiin on viime vuosina ollut noin tuhat, kun aloituspaikkoja on 39. Sisäänotettavien määrä heittelee hieman sen mukaan, kuinka moni voi ottaa paikan vastaan. Samalla pääsykokeella voi hakea myös Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan journalistiikkaa.

Mitä hyötyä valmennuspäivästä on?

Anu: Kaikki opettajat ovat alan opiskelijoita jotka ovat läpäisseet seulan, joten opetus on kovatasoista. Lisäksi valmennuspäivässä jaettiin tiivistelmä molemmista kirjoista ja tiivistelmässä oli muitakin vinkkejä kuten vanhoja pääsykoetehtäviä ja kielenhuollon ohjeita.

Mitä valmennuspäivässä tehdään?

Anu: Ensiksi käydään molemmat pääsykoekirjat läpi ja sen jälkeen jakaannutaan pienryhmiin. Niissä käsitellään kysymyksiä joilla yritetään simuloida pääsykoetta. Pienryhmätyöskentelyn jälkeen kokoonnutaan taas yhteen ja käydään kaikkien pienryhmien työstämät kysymykset läpi. Eli matkitaan pääsykoetilannetta parhaamme mukaan. Myös oikeinkirjoitusoppia ja lukutekniikkaa käydään läpi.

Timo-Pekka: Valmennuspäivästä on hyötyä, se on silti vain yksi päivä. Yritän siis sanoa, ettei pelkällä valmennuspäivässä käymisellä kukaan sisään pääsee, vaan lukea saa aika paljon muutenkin.

Anu: Se antaa kuitenkin lisämotivaatiota kun näkee muita, jotka lukevat samaan pääsykokeeseen. Valmennuspäivä oli lähinnä alku omalle luku-urakalle, mutta hyvä pohja.

Miten paljon valintakokeeseen pitää lukea?

Timo-Pekka: Määrällä ei musta ole erityisen suurta merkitystä, vaan sillä että hallitsee asioiden suuremmat linjat ja viestintäalan toiminta- ja bisneslogiikan.

Anu: Nyrkkisääntönä pitäisin sitä, että nuo kaksi pääsykoekirjaa ovat työvälineitä pääsykokeeseen vastaamisessa. Pääsykoe on kuitenkin kirjojen soveltamista, jossa pitää pystyä hallitsemaan kokonaisuuksia ja ymmärtää asioiden välisiä yhtäläisyyksiä.

Timo-Pekka: Hyötyä on siitäkin, jos seuraa media-alaa muutenkin laajasti, koska kysymykset ovat aika usein jostain media-alan ajankohtaisista asioista. Vaikkapa media-alaa käsitteleviä blogeja.

Anu: Hyvä niksi on soveltaa kirjoista oppimaansa lähes kaikkeen median kuluttamiseensa.

Pitääkö tiedotusoppiin päästäkseen olla viiden (tai nykyisin useammankin) ällän ylioppilas?

Anu: Ei todellakaan, riittää että on kieli hallussa. Itselläni on puhdas rivi ämmiä yo-todistuksessa.

Timo-Pekka: Ei, mullakaan ei ole yhtään ällää, äidinkielestä kirjoitin E:n. Suoritin lukion aikoinaan kaksoistutkintona ja valmistuin ammattiopistosta kartoittajaksi lukion ohella.

Anu: Toki hyvin kirjoittaneilla on helpompaa jos äidinkieli on paremmin hallussa, eikä tarvitse keskittyä sen opiskeluun muun lukemisen ohessa.

Mitä kautta tiedotusoppiin päädytään?

Timo-Pekka: Enemmistö tiedotusopin opiskelijoista on tainnut pitää välivuoden tai useampiakin, eli lukiosta ei tulla kovin paljoa suoraan. Osa toki tulee.

Anu: Tätä ennen olen opiskellut datanomiksi ja ollut töissä Makuunissa. Ikähaarukka on meillä erittäin laaja, meidän vuosikurssilla opiskelijoiden ikä vaihteli (viime vuonna) kai 18-vuotiaasta yli nelikymppiseen.

Timo-Pekka: Musta on ollut hyvä, että hakijoita tulee erilaisista taustoista, eivätkä kaikki tule suoraan lukiosta, viisi ällää kirjoitettuaan.

Anu: Hieman harmi, ettei lukio-opiskelijoille anneta sallittua lomaa kymmenen vuoden koulutuksen jälkeen.

Onko valmennuspäivän järjestäjillä hyvä motivaatio?

Anu: Kukaan järjestäjistä ei saa palkkaa. Minulle on tärkeää että saa apua ilman paksua lompakkoa.  Valmennuspäivä ei ole meille kurssi vaan täysin vapaaehtoista. Ja on ihanaa tavata potentiaalisia tulevia opiskelijoita.

Timo-Pekka: Ja oman ainejärjestön valmennuspäivään osallistumisesta on tietysti se hyvä puoli, että jos ja kun päivä tuottaa jonkin verran järjestävälle taholle, voit itse saada jotain hyötyä rahoista jos saat pääset opiskelemaan.

Anu: Vostok ei kuitenkaan ole yritys vaan voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tehtävänä on ajaa tiedotusopin opiskelijoiden asiaa.

Mitä haluaisit sanoa hakijalle?

Anu: Pääsykoe on vähän kuten työhaastattelu, siinä sovitetaan palasia kohdilleen. Jos paikka ei aukene, älä luovuta vaan hae uudestaan. Vuoden aikana voi tehdä vaikka mitä hauskaa. Yksi kevät on sen verran lyhyt aika, että sen voi hyvin käyttää lukemiseen.

Timo-Pekka: Se hyvä puoli tässä tosiaan on, että paikkaa voi hakea uudestaankin. (Tosin ensi vuoden keväänä kirjat voivat olla toiset, ja hakupaikkakin erilainen). Tosin olen vähän eri mieltä tästä yhden kevään kokonaan lukemiseen uhraamisesta, kun en lukenut ollenkaan esimerkiksi kirjastossa.

Oma lukutekniikkani oli usein se, että nousin kirjojen kanssa sattumanvaraiseen kulkuneuvoon kuten bussiin tai ratikkaan, matkustin jonnekin uuteen paikkaan ja luin matkalla. Kotona ei kuitenkaan voi keskittyä koska internet ja siivoaminen houkuttavat liikaa. Lukutekniikalla ei toisin sanoen musta ole muuten merkitystä, kunhan löytää sellaisen joka itselle sopii ja jossa saa jotain aikaiseksi.

Anu: Tuohan kuulostaa siistiltä. Itse kävin töissä, toisessa koulussa ja luin. Kunhan muistaa, ettei kirja aukene itsestään.

***

Lisätietoja valmennuspäivästä.

Advertisements