Vähemmän parhaat verkkosivut

Tänään on ollut varsin verkkovilkas päivä. Joukko bloggaajia pääsi ihmettelemään lakitoimiston lähettämää uhkauskirjettä, jossa vaaditaan poistamaan Suomen parhaat verkkosivut -kilpailua arvostelevat kirjoitukset. Harmittaa suorastaan, etten ole itse koskaan vaivautunut kirjoittamaan tuosta kilpailusta, tänään tuollainen vanha kirjoitus olisi tainnut tuoda runsaasti uusia kävijöitä.

Esimerkiksi Erkan blogissa on jo linkitetty laajasti asianosaisiin, joten en ala tähän koko linkkilistaa lisäämään. Kirjoitin parhaista verkkosivuista jo iltapäivällä Aamulehden Nettikampaan, ja sielläkin on linkit asiaa iltapäivällä käsitelleisiin blogeihin.

MikroPC avasi uutisellaan taustoja haastattelemalla verkkosivukilpailun järjestäneen Novatrottersin toimitusjohtajaa. Tämä kertoo, että yritys on jättänyt joukon rikosilmoituksia joiden taustalla on liiketoiminnan haittaaminen. Novatrotters uskoo vievänsä jutut käräjille, jos kirjoituksia ei saada muuten poistettua.

Toimitusjohtaja Soile Haanpää kommentoi jutussa, ettei Novatrotters tee mitään pahaa, vaan on normaali yritys eikä mitään huijausta. Ja sikälihän hän on oikeassa, että ei tuollaisen “kilpailun” järjestämiseen taida mitään lakiestettäkään olla. Tosin eipä ole kilpailun kritisoimiseenkaan.

Tällainen töpeksiminen pistää miettimään, onko kohu jostain syystä voitu järjestää tarkoituksella? Toisaalta itse kohu on jäänyt toistaiseksi vielä hieman laimeaksi, koska bloggaajien käräjillä uhkailu ei lyönyt itseään läpi kuin muutamassa verkkomediassa blogien lisäksi.

****

Kirjoitin muuten aamupäivällä jo mainittuun Nettikampaan Pohjanmaan sikatilakeissistä. Tässä tapauksessa blogimerkintä aloitti huhut, joiden mukaan läänineläinlääkärit tekisivät tilojen tarkastuksia Animalian nimissä.

*****

Paikkaan huomenna tämän blogin hiljaisuutta tekemällä ensimmäisen blogihaastatteluni! Tai ainakin muistaakseni se olisi tämän blogin ensimmäinen. No joka tapauksessa, keskustelen huomenna tiedotusopin ja media-alan opiskelusta tiedotusopin ainejärjestön Vostokin puheenjohtajan Anu Kerttulan kanssa. Itse olen ollut nyt muutaman viikon samaisen Vostokin viestintävastaava, joten ainakin periaatteessa meillä on kompetenssia keskustella tiedotusopin asioista.

Höpisemme luultavasti kahden blogimerkinnän edestä: toisessa aion törkeästi käyttää tätä blogia Vostokin valmennuspäivän mainostamiseen ja päivästä keskusteluun, toisen merkinnän säästämme enemmän opiskeluasioille.

Jos teillä sattuisi olemaan jotain kysyttävää viestintäalan tai tiedotusopin opiskelusta, otan mielelläni vastaan kysymyksiä kommenteissa tai Twitterissä iltapäivään torstai-iltapäivään asti.

Advertisements

Gallupin luotettavuus: 19 % vastaajista ei tiennyt tulojaan

IMG0256. Anti capitalism onion

(Tämä blogimerkintä on julkaistu aika samansisältöisenä Utaimen Päivän puhe -palstalla, tosin alunperin tämä on kirjoitettu raakiletasolla tähän blogiin).

Yle on kiitettävästi pyrkinyt tekemään uutistensa gallupjournalismista läpinäkyvämpää laittamalla gallupuutisten yhteyteen myös gallupin tarkemmat tulokset.

Tammikuun alussa Yle uutisoi suomalaisten suhtautumisesta menoleikkauksiin. Gallupilla oli 1005 vastaajaa, ja näiden vastausten perusteella Yle kertoo suomalaisten suhtautuvan suopeasti valtion ja kuntien menojen leikkauksiin (43 % vastaajista kannatti).

Uutisen yhteydessä on jälleen pdf-tiedosto vastausten tarkemmista jakaumista. Ne eivät tosin olleet niinkään kiinnostavia kuin viimeisellä sivulla olleet vastaukset gallupin yhteydessä esitettyihin taustakysymyksiin.

Taustatieto-osiossa nimittäin 19 prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei tiedä oman taloutensa vuosittaisia bruttotuloja. Tässä samassa gallupissa, jossa on kysytty neuvoja valtion ja kuntien rahoituksen järjestämiseen.

Toki tätä tietämättömyyttä voidaan selittää lukuisilla seikoilla: puolison tarkat tulot eivät tule puhelimessa mieleen, töitä on ollut vähän katkonaisesti vuoden aikana, palkka on noussut ja niin edelleen.

Mutta tämä laittaa silti miettimään gallupkyselyjen järkevyyttä. Voin myöntää, että jos joku soittaisi minulle ja kysyisi, millä tavalla valtion pitäisi vaikka terveydenhuollosta säästää, olisi vastaus aika ööh ööh -painotteinen. Jos vaihtoehtoina olisi kyllä tai ei -vastauksia, voisi niistä musta tuntuu -periaatteella varmaan jotain valita, mutta en tiedä onko tällaisella “tiedolla” mitään virkaa päätöksenteossa.

Ylen gallupin taustatietojen kohdalla jää harmittamaan, ettei muissa kohdissa ole voinut vastata “en osaa sanoa” -vaihtoehdolla.Olisi ollut mielenkiintoista nähdä, kuinka suuri osa olisi vastannut myös asuinpaikkaa, perheen kokoa tai ammattia kysyttäessä “en osaa sanoa”.

Flickr poisti vahingossa tilin – palautti kuvat kohun jälkeen

Kuvanjakopalvelu Flickr tuotti viime viikolla ikävän yllätyksen saksalaismiehelle. Mirco Wilhelm oli pyytänyt Flickrin asiakaspalvelua puuttumaan toiseen tilin, jolle tämän kuvia oli kopioitu ilman lupaa. Asiakaspalvelu puuttui asiaan, mutta mokasi ja poisti vahingossa Wilhelmin tilin.

Wilhelmin Flickr-tililleen lataamat noin 3500 kuvaa katosivat. Kuvien ohella menivät tietysti myös kuvatekstit, avainsanat ja muu kuviin lisätty tieto, kuten kaikki muukin Flickr-tilillä ollut informaatio. Flickr pahoitteli virhettä ja kertoi, ettei kuvia voida palauttaa. Korvauksena tarjottiin neljän vuoden pro-tiliä ilmaiseksi.

Jos asiasta jotain positiivista haluaa etsiä, niin ainakin Flickrin asiakaspalvelu sentään vastaa jotenkin palautteeseen. Tiettävästi esimerkiksi Facebook ei aina reagoi yksittäisten käyttäjien palautteeseen mitenkään. Erona tosin on Flickrin mahdollisuus hankkia maksullinen pro-tili. Maksullisuus asettaa vahvemman oletuksen siitä, että asiakaspalvelua on saatava.

Mahdollinen pelko tilin sulkemisesta ja poistamisesta on mietityttänyt minuakin, kun olen käyttänyt Flickriä vuodesta 2005 ja ladannut palveluun nyt noin 2600 kuvaa. Käytän Flickriin varastoituja kuvia myös melkein kaikissa blogeissani. Jos kuvat katoaisivat Flickristä, lähtisivät ne myös muilta saiteilta.

Wilhelm ehdotti, että Flickr voisi deaktivoida tilin ennen poistamista, kuten Facebook yleensä tekee. Deaktivoinnissa dataa ei heti poistettaisi, vaan se menisi piiloon netistä ja käyttäjältä itseltään. Poistamisen voisi vahvistaa myöhemmin.

Eräs arveluttava asia Flickrissä on sen tapa kytkeä sisäänkirjautuminen Yahoo-tiliin, jota en käytä mihinkään muuhun. Flickr tarjoaa nykyisin mahdollisuutta kytkeä sisäänkirjautuminen Google- tai Facebook-tiliin. Tämä ei toisaalta ratkaise ongelmaa, koska Google- tai Facebook-tilikin voi vahingossa tulla poistetuksi.

Wilhelmin kuvakeissillä on kuitenkin onnellinen loppu. Poistaminen sai paljon julkisuutta, ja Flickr muuttikin mielensä kuvien palauttamisesta. Se ilmoitti Wilhelmille, että kuvat palautetaan muutaman päivän kuluessa, ja korvaukseksi tämä saa 25 vuoden pro-tilin ilmaiseksi. Nyt kuvat ovat palautuneet, ja ne näkyvät myös muilla nettisivuilla entiseen tapaan. Kuvien organisoinnissa tosin on ollut ongelmia.

Flickrin omistava Yahoo kertoo Observerin uutisessa, että Flickr pyrkii luomaan järjestelmän, jolla vahingossa poistetut tilit voi helpommin palauttaa. Sitä Flickr ei kerro, mistä kuvat nyt saatiin palautettua.

Suomessa kuvien poistamisesta kirjoitti ensimmäisenä Tietokone-lehti. Se ei ole ainakaan sunnuntai-iltana kirjoittanut kuvien palauttamisesta mitään, kuten eivät ole muutkaan asiasta Suomessa uutisoineet. Alkuviikosta voikin seurata, vaivautuvatko poistamisesta kirjoittaneet uutisoimaan tästä uutisen lässäyttävästä käänteestä.

Nainen sateessa Helsingin Aleksanterinkadulla. Tämä lokakuussa 2006 otettu kuva on yksi Flickr-tilini suosituimmista.
IMG30862. Rain

Hämeen Sanomat vaihtoi maksulliseen verkkolehteen

IMG53816. Snowy
Tykkylunta Mikkelissä viime viikonloppuna. Naapurikunnissa tämä katkoi sähköjä.

Hämeen Sanomat liittyi tammikuun lopussa niiden lehtien joukkoon, jotka yrittävät saada lukijansa maksamaan verkkouutisista. Osa hameensanomat.fi:n sisällöstä muuttui maksulliseksi tammikuun lopussa.

Nyt jo maksulliselle puolelle siirtyneessä uutisessa kerrottiin muutoksesta seuraavaa:

“Verkkosisältö on pilkottu kahtia: ilmaiseen ja maksulliseen. Ilmaisena säilyvät valtakunnan ja maailman uutiset, keskustelupalsta, blogit sekä tapahtumakalenteri Menokatu. Maksullisella puolella ovat tarjolla lehden omat paikalliset uutiset, näköislehti ja sähköinen verkkolehtiarkisto. Maksullinen verkkopalvelu Hämeen Sanomat Etu24 on tarkoitettu lisäpalveluksi painetun lehden kestotilaajille, mutta sen voi myös tilata erikseen.”

Paikalliset jääkiekkouutiset on kuitenkin jostain syystä jätetty ilmaispuolelle. Muutoksen seurauksena Amppareissa ei enää linkitetä Hämeen Sanomiin, vaan netin paikallisuutiset jäävät Ylen vastuulle.

Paperisen Hämeen Sanomien kestotilaajalle Etu24-verkkopalvelu maksaa 2 euroa kuussa. Pelkkä Etu24-tilaus ilman paperilehteä maksaa vuodeksi 126 euroa. Paperilehden kestotilaus 12 kuukauden laskutusjaksolla, ilman verkkopalvelua, maksaa 237 euroa vuodessa.

Olisin aika yllättynyt, jos Hämeen Sanomat nyt jostain syystä onnistuisi verkon maksullisuudessa muita paremmin. Toisaalta, eipä heillä paljoa hävittävääkään ole. Verkkolehden viikottainen kävijämäärä on pyörinyt 10 000 – 15 000 kävijän / selaimen paikkeilla, sivunlataukset 100 000 viikottaisen paikkeilla.

Kun STT:n uutiset, etusivu, blogit ja keskustelut keräävät kävijöitä vanhaan malliin, tuskin paikallisuutisten lähteminen aiheuttaa kovin suurta lovea kävijämäärään. Ja tässäpä se villakoiran ydin onkin: vaikka aiheuttaisi, ei se noilla kävijämäärillä paljoa haittaakaan. Ajatellaan että Hämeen Sanomat saa verkkosivuiltaan vaikkapa 5 – 10 euroa per 1000 sivunlatausta. Jos sivunlatausten määrä puolittuisi nykyisestä, vähentäisi se verkosta saatavia tuloja noin 250 – 500 euroa viikossa.

Tuollaisilla summilla taas ei mediatalon taloudessa taida olla paljoakaan merkitystä. Vuositasolla aiheutuisi noin 13 000 – 26 000 euron tulonmenetys. Tuon kuittaisi reilulla sadalla uudella kestotilauksella. Ja koska vähentymä ei varmasti ole noin paljoa, eivät tulotkaan vähene näin runsaasti. Ja todennäköisesti muutama (tai muutama kymmenen) tilaaja löytyy myös maksulliselle verkkopalvelulle, jolloin tuloja tulisi vuodessa ehkä muutama tonni lisää. (Myönnän, näissä luvuissa on aika karkeita yksinkertaistuksia.)

Pitemmälle katsottaessa paikallisuutisten maksullisuudessa on kuitenkin ainakin yksi ongelma: se rapauttaa hiljalleen suhdetta niihin lukijoihin, jotka eivät paperilehteä tilaa. Varsinkin nuoremmat lukijat hankkinevat uutisensa jatkossa kokonaan muualta, tai tyytyvät silmäilemään jutut vain verkkolehden etusivulta.

Lisäksi paikallisuutisten maksullisuus vähentää Hämeen Sanomien merkitystä netissä paikallisesti. Lehden uutiset Hämeenlinnasta ja naapurikunnista tulevat jatkossa entistä harvemmin vastaan silloin, kun ihmiset etsivät Googlella tietoa Hämeenlinnan paikallisista asioista.

Lopputulos: paikallisuutisten muuttaminen maksulliseksi ei vaikuta ainakaan nopeasti tai merkittävästi oikeastaan mihinkään. Alan ihmetellä, miksi vaivauduin kirjoittamaan tästä.

Hämeen Sanomien päätoimittaja Pauli Uusi-Kilponen kysyi muutoksen yhteydessä tiedotteessa, että miksi jaetaan tietoa ensin ilmaiseksi ja sitten jälkikäteen ihmetellään, miksei sama mene kaupaksi seuraavana päivänä maksullisessa lehdessä.

Aika monen verkkolehden tilanne on kuitenkin se, etteivät ihmiset vaivaudu lehden nettisivuille lukemaan uutisia, vaikka ne olisivat ilmaisia.

Lisäys illalla: Uudistuksesta näköjään käydään keskustelua lehden palstalla. Siellä päätoimittaja mainitsee, ettei verkkopalvelua voida verotuksellisista syistä tarjota kokonaan ilmaiseksi kestotilaajille. Kestotilaus kun on arvonlisäveroton, mutta verkkopalvelu ei sitä voi olla. Keskustelusta löytyi myös linkki Ylen uutiseen aiheesta, ja siellä haastateltu Sanomalehtien liiton johtaja Pasi Kivioja onkin tehnyt aika saman arvion mitä tein itse: Hämeen Sanomien kävijämäärillä ei paljoakaan haittaa, vaikka kävijämäärä maksullisuuden takia vähenisi.