Hesari pilaa Flash Mob -tapahtumat?

Helsingissä järjestettiin tiistaina Flash Mob -tapahtuma, eli joukko ihmisiä sopi ennalta menevänsä jonnekin tiettyyn paikkaan ja tekevänsä siellä jotain, jonka on tarkoitus yllättää muut paikallaolevat ihmiset. Tässä tapauksessa joukko sopi jähmettyvänsä naamarit päässä Helsingin Stockmannin edustalle, tarkoituksena näin kritisoida joulun kulutushysteriaa.

Parinsadan hengen jähmettyminen Helsingin keskustassa on tietysti uutisoimisen arvoista, ja Hesari kertoikin tästä ainakin nettiuutisissaan. Kyseenalaista uutisoinnissa on kuitenkin Hesarin tapa kertoa Flash Mobeista jo ennen niiden tapahtumista. Tapahtuman ajatus kun on olla yllätys paikalle muuten osuville ihmisille. Tämä yllätys tietysti menee pilalle, kun maan suurin päivälehti kertoo siitä etukäteen. Nyt uutinen julkaistiin jo aamupäivällä ja kerrottiin, miten neljältä Stockmannin edustalla tapahtuu jotain ennalta arvaamatonta.

Hesari uutisoi Flash Mobin etukäteen myös maaliskuussa 2008. Niinpä paikalla oli liuta toimittajia ja muita uteliaita, eikä tapahtuma enää ollut yllätys. Tällöin lehden uutiseen haastateltu miettikin, että Hesarin ennakkouutisointi pilaa tapahtuman idean.

Toisaalta tämänkertaista tapahtumaa on suunniteltu Irc-galleriassa aika avoimesti enkä tiedä, mahtavatko tapahtuman järjestäjät itse ottaa etukäteen Hesariin yhteyttä. Jos näin tekevät, on tämä HS-kitinä aiheetonta ja sen voisi vaihtaa kitinäksi aiheesta “no mikä yllättävä ja arvaamaton tapahtuma se sellainen muka on, josta Hesarille ennakkopuffauksen toivossa etukäteen soitellaan?”.

Flash Mobista käytävät nettikeskustelut ovat muuten varsin hämmästyttäviä. Pääasiassa lukiolaisten järjestämän pysähtymisen takia esimerkiksi niin Plazan Muropaketissa kuin Hesarin uutiskeskustelussakin kauhistellaan tällaista yhteiskunnan toiminnan häiritsemistä ja vaaditaan melkein mellakkapoliiseja paikalle. Kummallista, miten ihmiset näyttävät pelkäävät hysteerisesti pientä tapahtumaa, josta on haittaa luultavasti vähemmän kuin esimerkiksi ratikkakiskoille pysäköidystä autosta.

Lisäyksenä vielä kommenttien vuoksi: En ole itsekään varma, onko kitinä tästä asiasta ylipäätään aiheellista, mutta jonkinlainen mietiskely tuntui tarpeelliselta. Lisäksi ennakkouutisointi voi tulla ongelmalliseksi myös kirjoittavan median päässä: jos järjestävä taho ennakkouutisista viisastuneena päättää jatkossa salata tempaukset paremmin, eivät kuvaaja ja toimittajakaan ehkä enää ehdi tapahtumapaikalle.

Muuta kiinnostavaa näinä päivinä:
Viestinnän tutkimuksen tulevaisuus -seminaari Helsingin yliopistolla. Käyn kuuntelemassa ainakin osan päivästä, joskin ilman tietokonetta joten ainakin liveraportointi jäänee muiden hoidettavaksi.
– Iltalehdessä oli hauska klisee-bingo Linnan juhlissa vieraiden lausumille latteuksille. Hauskaa sekin, että melkein kaikki vastaukset tarvitsevat ensin toimittajan, joka kysyy kliseisen kysymyksen. Ehkä IL tekeekin ensi vuonna kliseiset kysymykset -bingon?
– Hesari pyrkii verkossa matkailusivustojen mainosapajille Oma Maailma -palvelullaan (via). Yhteistyö Microsoftin kanssa näkynee ainakin karttapalvelutarjoajan valinnassa.

Hui, Google Reader muuttui

Googlen Syötteenlukija muuttui kesken illan toisennäköiseksi, Jaikun Expore-sivusta päätellen muillakin Readerin pyöristetyt kulmat ovat suoristuneet neliskulmaisemmiksi. Ja kerrotaanpa muutoksesta jo virallisessa blogissakin.

Ulkoasun muutoksen ohella Readeriin on lisätty ominaisuus, jolla voi piilottaa lukemattomien otsikoiden määrän (löytyy vasemmanpuoleisesta sivupalkista, pienen alasosoittavan kolmion takaa). Enää ei siis tarvitse tuskailla miten lukemattomien otsikoiden määrä on jumiutunut pysyvästi yli tuhanteen, vaan tämän informaation saa kätevästi piilotettua. Google mainostaa Readerin myös nopeutuneen, mutten kyllä mitään eroa huomannut.

Tämän bloginkin ulkoasu on taas muuttunut, joskin täydellinen teema on edelleen etsinnässä, monen muun asian (sisältö yms.) tavoin.

Juha Kulmanen kirjoittaa YLE Radio 1:n puheenvuorossa sopivasti Planeetta Googlesta, lainaillen hakukonejätin kymmenvuotiaasta taipaleesta kirjoitettua kirjaa (Randall Strossin Planet Google). Googlen rahoista yli 90 prosenttia tulee edelleen hakutulosten yhteyteen myytävistä mainoksista. Esimerkiksi Syötteenlukija on siis vain kiva lisäpalvelu, joka mainostuotoilla voidaan aikaansaada. Hakukoneen perimmäisen suosion syyksi Stross Kulmasen mukaan esittää haun tasavertaisuutta: hakukone on kiinnostunut vain haettavasta sanasta, ei hakijan iästä, sukupuolesta, kotipaikasta tai muistakaan henkilökohtaisista ominaisuuksista. Jokainen haun käyttäjä, niin pääministeri kuin bloggaajakin, on yhdenvertainen tiedon ja hakutulosten edessä, ainakin periaatteessa.

Stross näkee vastakkainasettelun Googlen ja Microsoftin välillä: toisen ideologia on olla avoin, toisen sulkeutunut koska siten on helpompi rahastaa. Tämä ajatus ei liene kenellekään kovin uutta, mutta kiinnostavaa on Facebookin sijoittaminen samalle akselille, suljetulle osastolle yhdessä Microsoftin kanssa. Sijoitus on varmaan osuva, ostihan Microsoft syksyllä 2007 Facebookista 1,6 prosentin osuuden, saaden samalla mahdollisuuden mainostaa naamakirjassa yksinoikeudella (Arvopaperin uutinen).